yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät /

Saamenmaata ja saamelaisia

Kuva: Saamelaisten lippu. Kuva: Astrid Båhl (1986).

Fennoskandian pohjoisosaan on vuosituhansien saatossa vetäytynyt asumaan omaperäinen ja alkuperältään salaperäinen luonnonkansa, jota suomeksi kutsutaan saamelaisiksi.

Saamelaisia lasketaan nykyisin olevan noin 75 000, valtaosa heistä asuu Norjassa. Suomessa saamelaisia on yhdeksisen tuhatta, heistä 60 prosenttia asuu Saamenmaan, Sápmin ulkopuolella, lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Nykytiedon mukaan saamelaisten esi-isät ovat asuneet Euroopassa jo pitkälti ennen ajanlaskumme alkua. Etäisyys kaikkiin muihin kieliin viittaa kuitenkin siihen, että he ovat eläneet varsin eristyksissä.

Kautta historiansa saamelaiset ovatkin olleet vähemmistöasemassa. Sulauttamispolitiikka voimistui entisestään 1900-luvulla, jolloin saamelaisia alettiin pitää katoavana kansana, jotka saattoivat elää ihmisarvoista elämää vain luopuessaan vanhoista tavoistaan. Nämä pyrkimykset edesauttoivat saamelaisten kansallista heräämistä.

Toimittajille Lappi on tarjonnut juuri sopivan määrän kaivattua eksotiikkaa. Porojen parissa elävä arktinen luonnonkansa innosti aluksi romanttisiin kuvauksiin. 1960-luvulla kiinnostuttiin myös siitä, miksi kansalaisten olot saamelaisalueilla olivat sellaiset kuin olivat, ja kuka siitä oli vastuussa.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: Lappi, lappilaiset, Norja, poronhoito, porot, Ruotsi, saamelaiset, saamen kieli, Saamenmaa, Suomi, vähemmistöt


Katsele ja kuuntele

Eksoottinen Suomi esittäytyy

1 videoleike

Suomi on maa, jossa on hohtavat hanget ja jossa aurinko paistaa aina. Tällaista kuvaa markkinoitiin Suomesta maailmalle 1930-luvulla.
Katsele ja kuuntele

Lappi - selostajien kultamaa

1 audioleike

Etelän radiomiehille Lappi oli pitkään romanttinen maankolkka, jonne mentiin taltiomaan selostuksia kaamoksen väriloistosta ja riekkojahdista.
Katsele ja kuuntele

Lappi - lupausten maa

1 videoleike

Lapin monipuolinen luonto on vetänyt matkailijoita puoleensa ammoisista ajoista asti. Verkkainen erämaamatkailu on sittemmin muuttunut massaturismiksi.
Katsele ja kuuntele

Porojen parissa

1 videoleike

Kun kaamos väistyy ja kevät koittaa, on Lapissa poroerotusten aika. Poroerotukset ovat Lapin asukkaille muutakin kuin työtä. Pitkän talven jälkeen kokoonnutaan yhteen ja tavataan tuttuja kaukaisilta kairoilta.
Katsele ja kuuntele

Kotakansan vieraana

1 videoleike

Vielä nytkin porotokka jäkälämaita etsien määrää Lapin miehen päivän ja vaelluksen. Kotakansa seuraa tokkansa mukana, todetaan saamelaisia ja poroelinkeinoa kuvaavassa filmissä vuodelta 1962.
Katsele ja kuuntele

Suopunkeja ja kenkäheinää

1 videoleike

Paavo Noponen seuraa saamelaisen talon arkea Utsjoen Kaamasmukassa sekä poroerotusta Paistunturin laella vuonna 1960.
Katsele ja kuuntele

Poazovazzi – porolappalaiset

2 videoleikettä

Kuvaaja Veikko Mård ja ohjaaja Antero Ruuhonen onnistuivat Poazovazzi-dokumentissa tallentamaan porosaamelaisten nyt jo kadonneen elämänmuodon viimeisen välähdyksen.
Katsele ja kuuntele

Kymmenen teesiä Lapista

2 audioleikettä

1960-luvun lopulla Lapin-romantiikka alkoi väistyä karujen tosiasioiden tieltä.
Katsele ja kuuntele

Porokoira

1 videoleike

Lapin miehen paras apuri on porokoira. Terhakka porokoira on juuriltaan ikivanha, vaikka virallisesti se on rekisteröity koiraroduksi vasta 1960-luvulla.
Katsele ja kuuntele

Saamen kansa kirkkotiellä

1 videoleike

Arktisen kulttuurialueen adventtiajan saarnoja ja virsiä saameksi ja suomeksi Utsjoen pappilassa.
Katsele ja kuuntele

Arktinen raportti Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

1960-ja 70-lukujen taitteessa kiisteltiin Lapin turismista. Juhani Lihtosen toimittamassa ohjelmassa keskustellaan Lapin pukuväärennöksistä ja turistien jymäyttämisestä.
Katsele ja kuuntele

Kaijukka

1 videoleike

Yliperän patriarkka, saamelaisporomies Aslak Juuso, on pääosassa Kaijukka-dokumentissa vuodelta 1969.
Katsele ja kuuntele

Moottorikelkka - siunaus vai kirous?

2 videoleikettä

1970-luvun alussa moottorikelkka rikkoi Lapin erämaiden hiljaisuuden. Juhani Lihtosen dokumentissa pohditaan, miten se vaikuttaa alkuperäisasukkaiden elämänmuotoon.
Katsele ja kuuntele

Ailu Valkeapää toi joiun julkisuuteen

3 videoleikettä

Saamelaisen kulttuurin sanansaattaja Nils-Aslak Valkeapää esiintyy turkulaiselle ravintolayleisölle The Boys -orkesterin kanssa vuonna 1972.
Katsele ja kuuntele

Kaukaa poissa

3 videoleikettä

Juhani Lihtosen vuonna 1975 lähetetty hieno dokumentti on kertomus filmiryhmän matkasta Maaselän poikki hukutetun Sompion rannoille.
Katsele ja kuuntele

Lapin eksotiikkaa: Poroerotuskeitto

1 videoleike

Jaakko Kolmonen valmistaa poroisäntien kanssa perinteistä poroerotuskeittoa. Mukaan pataan pannaan niin koipea, mahalaukkua kuin peräsuoltakin.
Katsele ja kuuntele

Hymyhuulet: Nunnuka-nunnuka-lai-lai

2 videoleikettä

Naima-Aslakilla ja Soikhiapäällä on mennyt poronerotus pieleen, kun paikalla olikin järjestetty Naton sotaharjoitukset.
Katsele ja kuuntele

Angelin Tytöt

4 videoleikettä

Angelin Tytöistä tuli 1990-luvulla maailmanmusiikin kansainvälinen nimi. "Opettaja pakotti joikaamaan", etnotähdet muistelevat uransa alkua.
Katsele ja kuuntele

Viikon kieli: Saamelaiskielet

1 audioleike

Pohjoissaame on saamelaiskielistä suurin. Sitä puhutaan kolmen valtion alueella - Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa puhutaan pohjoissaamen lisäksi kahta muutakin saamelaiskieltä, koltansaamea ja inarinsaamea.
Katsele ja kuuntele

Unna Junná – saamenkielinen lasten-tv

6 videoleikettä

Unna Junná kertoo saamelaislasten maailmasta lasten omalla kielellä. Teemat vaihtelevat lauluista ja leikeistä saamelaisiin eläintarinoihin ja Saamenmaan luontokuviin.
Katsele ja kuuntele

Pitäisikö saamelaisilta pyytää anteeksi?

2 videoleikettä

Suomi tuli Saamenmaahan -elokuva nosti keskusteluun kipeän aiheen saamelaisten pakkosuomalaistamisesta. Tammikuussa 2011 ensi-iltansa saanut dokumentti kertoo ensi kertaa julkisesti saamelaislasten asuntola- ja koulukokemuksista.
Katsele ja kuuntele

Wimme Saari joikasi itsensä maailmalle

2 videoleikettä

Moderneilla kone-elementeillä muinaisia shamanistisia laulutekniikoita maustava saamelaisartisti Wimme Saari on noussut joiuillaan maailmanmaineeseen.
Katsele ja kuuntele

Joulustaaloa ei pidä suututtaa

1 videoleike

Mitä tulee joulun alla tehdä, ettei staalo syö hengiltä? Joulustaalo on saamelaisten perinteinen joulunhenki, jota tuli lepytellä.
Katsele ja kuuntele

Juokse porosein

1 videoleike

Porokuninkuusajoissa nähdään monta mallikelpoista menoa harjoitettujen lumikiitäjien matkassa. Kisat järjestettiin Rovaniemen lähistöllä vuonna 1962.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Suomen saamelaisista kolmisen tuhatta puhuu äidinkielenään saamea. Saamen kieli ei ole yhtenäinen, vaan jakaantuu edelleen useiksi murteiksi. Saame kuuluu suomalais-ugrilaisiin kieliin ja on suomen kielen lähin sukukieli.
  • Saamelaisten geneettinen alkuperä on ollut pitkään arvuuttelun varassa. Uudempi geenitutkimus on pystynyt osoittamaan, että vastoin aiempaa oletusta saamelaiset eivät olekaan sukua esimerkiksi Siperian samojedeille tai muillekaan itäisille kansoille. Myös sukulaisuus itämerensuomalaisia ja indoeurooppalaisia kieliä puhuviin kansoihin on etäinen.
  • Poronhoito alkoi 1400-1600-luvuilla, kun tunturipeura kesytettiin poroksi. Vastoin yleistä luuloa ei poronhoito missään vaiheessa ole ollut yleissaamelainen elinkeino. Toinen perinteinen elinkeino on ollut kalastaminen, ja viime vuosikymmeninä myös matkailu on tuonut leipää pöytään.
  • Poronhoitoa rajoittavat sekä hoitoalueiden eli paliskuntien väliset säädökset että maaperä: ravinnokseen poro tarvitsee jäkälää. Toisin kuin Norjassa ja Ruotsissa, ei poronhoitoa Suomessa kuitenkaan ole rajoitettu vain saamelaisten yksinoikeudeksi.
  • Ennen kristinuskoa oli saamelaisilla oma vahva uskontonsa. Saamelaisen muinaisuskon piirteitä on jäljellä edelleen, mutta 1600-1700-lukujen tehokkaan käännytystyön seurauksena suuri osa niistä on nykytutkijoille hankalasti selvitettävissä.
  • Saamelaisten kansallispäivä on 6. helmikuuta. Sinä päivänä Trondheimissa pidettiin 1917 ensimmäinen yleissaamelainen kokous, josta saamelaisten yhdentymisen katsotaan alkaneen.
  • Saamelaisten 13. konferenssissa Åressa vuonna 1986 otettiin käyttöön Saamen lippu. Lipussa on saamelaisten värit: punainen, vihreä, keltainen ja sininen. Lipun punainen puoliympyrä kuvaa aurinkoa ja sininen kuuta. Lipun hyväksymispäivä, 15. elokuuta, on myös yksi saamelaisten liputuspäivistä, joita on nykyisin yksitoista.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 04.02.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä