yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Kainuuta ja kainuulaisia /

Ensimmäinen presidentti
astuu virkaansa 1919

1919

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg tunnettiin laillisuusmiehenä. YLE kuvanauha.

Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin virkaansa heinäkuussa 1919. Kuningashaaveet, joita erityisesti oikeisto oli suosinut, haudattiin nopeasti. Suomesta tuli tasavalta.

Ensimmäisen maailmansodan ja Suomessa käydyn kansalaissodan seurauksena tasavallan kannattajat pääsivät enemmistöön.

Suomen kuninkaaksi valittu saksalainen prinssi Friedrich Karl, josta piti tulla Väinö I, kieltäytyi ottamasta tehtävää vastaan. Saksa oli kokenut ensimmäisessä maailmansodassa tappion.

Ståhlberg oli ollut keskeisesti vaikuttamassa uuden hallitusmuodon sisältöön. Nyt hänestä tuli eduskunnan valitsemana presidenttinä myös käytännössä uuden perustuslain ja tasavaltalaisten muotojen vakiinnuttaja.

Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919 - 1925. Toisesta kaudesta hän kieltäytyi, koska hänen mielestään saman henkilön ei ollut hyvä hoitaa presidentin tehtäviä kahta peräkkäistä kautta.

Vuosien 1931 ja 1937 presidentinvaaleissa Ståhlberg oli kuitenkin ehdokkaana, mutta kummassakin vaalissa hän jäi valitsematta niukimmalla mahdollisella äänimäärällä.

Presidentiksi tulleessaan Ståhlberg oli leskimies. Seuraavan vuonna hän avioitui leskirouva Ester Hällströmin kanssa ja presidentinlinna sai emännän. Ester Ståhlberg on kuvannut avioliittoa päiväkirjoissaan, jotka on julkaistu kahtena kirjana.

Ståhlberg oli koko poliittisen uransa ajan oikeiston hampaissa. Lokakuussa 1930 Lapuan liikkeen kannattaja kyyditsivät presidenttiparin Helsingistä Joensuuhun. Kohua ja yleistä pahennusta herättänyt kyyditys käänsi Lapuan liikkeen kannatuksen laskuun. Kyydityksen seurauksena kenraali K. M. Wallenius joutui eroamaan yleisesikunnan päällikön tehtävästä.

Presidenttikautensa jälkeen Ståhlberg toimi 1930-luvulla kansanedustajana.

Teksti: Reijo Perälä

Huom. Virkaanastujaispuhe on tehty jälkiäänityksenä vuonna 1939.

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, Helsinki, itsenäistyminen, kainuulaiset, kuninkaalliset, kuninkaat, presidentinvaalit, presidentit, Suomussalmi, tasavalta, tasavaltalaisuus

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Näyte vuonna 1951 valmistuneesta filmistä: Näin syntyi nykypäivä

Filmi-Kuva Oy (Veikko Itkonen)

MUUT HENKILÖT: K. J. Ståhlberg, Ester Ståhlberg, Friedrich Karl, K. M. Wallenius

OHJELMAN TEKIJÄT:
Käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus, selostus: Veikko Itkonen
Musiikki: George de Godzinsky
Äänitys: Ensio Lumes

Kuva: Tasavallan ensimmäinen presidentti K.J. Ståhlberg tunnettiin laillisuusmiehenä. YLE kuvanauha.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä