Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Etelä-Pohjanmaata ja pohjalaisia /

Häähypyt Kurikassa

1947

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kruunuhäät vuosi 1947 | kesto: 10:02 (Video)

Kruunuhäitä eli pohjalaisia mahtihäitä saatettiin ennen viettää useampi päivä, joskus jopa parikin viikkoa. Kruunuhäät olivat komeita juhlia, joissa syötiin ja juotiin vankasti.

Vuonna 1947 Kurikassa vietettiin kaksoiskruunuhäitä parhaiden perinteiden mukaisesti.

Purpuria tanssittiin komeasti ja jo ensimmäisenä päivänä molemmat morsiamet hyppelivät kenkänsä pohjat ”rauskoiksi”. Sääntö oli nimittäin sellainen, ettei yhtäkään hyppyä saanut mennä ilman morsianta.

Kruunuhäitä järjestettiin erityisesti Pohjanmaalla, joissa häihin ”käskettiin” jopa satoja vieraita. Nimensä kruunuhäät ovat saaneet morsiamen näyttävästä kruunusta, joka parhaimmillaan saattoi painaa useita kiloja.

Mitä varakkaammasta suvusta oli kysymys, sitä komeampia häitä kylällä odotettiin. Kun vieraita oli paljon, pitoihin saatettiin tarvita jopa kymmeniä pitokokkeja hääruokien valmistukseen. Tärkeä tehtävä oli myös ”kenkkärillä” eli miespuolisella viinanlaskijalla, joita isoissa häissä oli useita.

Tanssi ja muun ohjelman lomassa olut- tai viinahaarikkaa kierrätettiin häävieraiden keskuudessa ahkerasti. Jos viina ja olut loppuivat häissä kesken, se tiesi huonoa onnea sekä isäntätalolle että uudelle avioparille.

Kunnon pohjalaisia häitä saattoi seurata useammat hautajaiset ja hääjuhlien kulkua voitiin puida vielä viikkoja käräjilläkin. Etelä-Pohjanmaan hääjuhliin kuuluivat puukkojunkkarit, jotka kiersivät kylästä toiseen ja hakivat tahallaan tappelunaineksia.

Kruunuhäät lopetettiin 1900-luvun alussa, koska kirkko ei niitä soiton, tanssin ja muun hurjan menon vuoksi hyväksynyt. Nykyisin kruunuhäitä järjestetään näytösluonteisesti ja perinteen säilyttämiseksi.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: alkoholinkäyttö, Etelä-Pohjanmaa, hevonen, hevosajoneuvot, hääkutsut, hääperinne, hääpuvut, häät, häätanssit, juhlamenot, juhlaperinne, juhlaruoat, juhlinta, kansansoittajat, kansantanssit, kruunuhäät, kulkueet, Kurikka, morsiamet, morsiuskruunut, murteet, pelimannimusiikki, perinne, pohjalaiset, pohjalaismurteet, pohjalaisuus, Pohjanmaa, seurantalot, talonpoikaiskulttuuri, tanssit, vihkiminen