Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Suomalaiset kartanot /

Hakoisten kartano

2000

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Tutustuminen Hakoisten kartanoon 14.07.2000 | kesto: 6:03 (Video)

Etelähämäläinen Hakoisten kartano on mahdollisesti maamme vanhin edelleen käytössä oleva kartano. Tilan vaiheita voidaan seurata ainakin 1200-luvulta alkaen.

Kartanon todellinen historia ulottunee vieläkin edemmäs, aina rautakaudelle asti.

Omistajat tunnetaan vuodesta 1540 lähtien. Poikkeuksellista on se, että 1600-luvulta lähtien kartanolla on ollut vain kaksi omistajasukua, ensin Ugglat ja sitten Leijonhufvudit, joihin myös nykyinen omistajat Rosenbergit polveutuvat.

Nykyinen uusklassismia edustava päärakennus valmistui vuonna 1810. Rakennusta ympäröi englantilaistyyppinen puisto.

Artikkelissa pääsemme seuraamaan kartanon elämää 2000-luvulla. Elinkeino saadaan maidontuotannosta.

- Kyllä tästä on romantiikka kaukana - multaa kynsien alla ja lantaa saappaissa, kartanon emäntä Riitta Rosenberg naurahtaa navetassa.

Rahat suurtilan pyörittämiseen saadaan metsästä, jota on kunnioitettavat 1 700 hehtaaria. Peltoa on 250 hehtaarin verran, siitä valtaosa on rehuviljalla.

Päärakennuksen interiööri on huikaiseva. Kalustuksena löytyy mm. Kustaa III:n Drottningholmin linnasta lahjoittama sininen kalusto, joka aiemmin oli kuulunut hänen suomalaissyntyiselle tallimestarilleen, myöhemmälle kreiville, Adolf Fredrik Munckille.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: antiikkiesineet, haastattelut, Hakoinen, Janakkala, kartanot, maatilat, perinteet, rakennukset, ruokaohjelmat, tyylisuunnat, uusklassismi, yleisötoiveet