Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /
Jatkosodan loppuvaihe 1943-1944
1943-1944
![Kuva: Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi kesällä 1944. YLE kuvanauha. Kuva: Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi kesällä 1944. YLE kuvanauha.](kuvat/teema/T00023_iso.jpg)
Stalingradin katastrofi helmikuussa 1943 romahdutti Suomessakin uskon Saksan voittoon. Tappion häämöttäessä erillisrauhan mahdollisuus sai yhä laajempaa kannatusta.
Neuvostoliiton esittämiä ankaria rauhanehtoja ei voitu kuitenkaan Suomessa hyväksyä – ja sota jatkui. Helmikuussa 1944 Stalin aloitti Suomen siviilikohteiden mittavat pommitukset. Jatkosodan käännekohta tapahtui 9.6.1944, jolloin Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella.
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, laivasto, laivat, Lapin sota, miinalaivat, miinanraivaus, miinat, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, sotakorvaukset, sotavangit, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003950131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Suomi etsii tietä rauhaan
2 audioleikettä
Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003960131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Oppositio vaatii pikaista rauhaa
1 audioleike
Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003970131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Ikävä viesti rauhan ehdoista
2 audioleikettä
Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003980131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan
2 audioleikettä
Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/071670131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
9 audioleikettä
Kesä 1944 oli jatkosodan ratkaisuvaihe. Kesäkuun alussa käynnistyi puna-armeijan suurhyökkäys. Se pysäytettiin torjuntataisteluissa, ja aselepo alkoi 4. syyskuuta.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/002450131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Rintama murtuu
1 videoleike
Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/103010131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Neuvostodokumentti Läpimurto Kannaksella
1 videoleike
Harvinaislaatuinen dokumenttielokuva Läpimurto Kannaksella näyttää, kuinka Neuvostoliiton sotapropaganda esitti Suomen rintaman tapahtumat kesällä 1944.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/075550131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944 ![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
1 audioleike
Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/003990131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta
1 audioleike
Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/004240131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla
2 audioleikettä
Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla ja sen aseveljenä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/080280131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?
3 videoleikettä
Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/061560131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Huhtiniemen mysteeri
4 videoleikettä
Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/089760131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Jäähyväiset aseveljille
![Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona](kuvat/lataa_12x12px.gif)
2 audioleikettä
Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/097060131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Sanoma välirauhasta
2 audioleikettä
Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/084400131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Miinanraivausta Suomenlahdella
1 audioleike
Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
Katsele ja kuuntele
![](kuvat/artikkeli/081990131.jpg?leveys=120&kohde=easivusto)
Miinanraivausta merellä sodan jälkeen
1 videoleike
Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista.
- Kaikkiaan noin 70 000 lasta oli sotaa paossa Ruotsissa. Yli 400 000 ihmistä menetti kotinsa.
- Talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaisuudessaan Petsamon sekä osia Sallasta ja Kuusamosta. Porkkalan alue piti vuokrata NL:lle 50 vuodeksi sotilastukikohdaksi.
- Saksalaiset joukot, joita oli noin 215 000 miestä, oli rauhanehtojen mukaan ajettava maasta pois.
- Maahan tuli valvontakomissio, joka valvoi rauhanehtojen toteuttamista ja ns. sotasyyllisten tuomitsemista.
- Neuvostoliiton vastaiset ja ”fasismin luontoiset järjestöt”, kuten IKL, Akateeminen Karjala-Seura, Lotta Svärd –järjestö ja suojeluskunnat, oli lakkautettava.
- Sotakorvauksia piti maksaa NL:lle 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Todellinen korvaussumma oli lopulta lähes kaksinkertainen.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. WSOY 2005.
- Jouko Vahtola: Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2004.
- Antti Laine: Suomi sodassa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoim. Seppo Zetterberg. WSOY 2003.
Julkaistu 08.09.2006