yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa /

Jatkosodan loppuvaihe 1943-1944

1943-1944

Kuva: Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi kesällä 1944. YLE kuvanauha.

Stalingradin katastrofi helmikuussa 1943 romahdutti Suomessakin uskon Saksan voittoon. Tappion häämöttäessä erillisrauhan mahdollisuus sai yhä laajempaa kannatusta.

Neuvostoliiton esittämiä ankaria rauhanehtoja ei voitu kuitenkaan Suomessa hyväksyä – ja sota jatkui. Helmikuussa 1944 Stalin aloitti Suomen siviilikohteiden mittavat pommitukset. Jatkosodan käännekohta tapahtui 9.6.1944, jolloin Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen Karjalan Kannaksella.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, laivasto, laivat, Lapin sota, miinalaivat, miinanraivaus, miinat, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, sotakorvaukset, sotavangit, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset


Katsele ja kuuntele

Suomi etsii tietä rauhaan

2 audioleikettä

Jatkosodan jälkipuolisko alkoi keväällä 1943. Uusi hallitus otti Edwin Linkomiehen johdolla tavoitteekseen irrottaa Suomi sodasta, mutta erillisrauhasta ei vielä voinut puhua ääneen.
Katsele ja kuuntele

Oppositio vaatii pikaista rauhaa

1 audioleike

Liittoutuneiden voitot kesällä 1943 saivat yhä useamman suomalaisen aprikoimaan, että maailmansodan lopputulos olisi ehkä toisenlainen kuin täällä oli veikattu.
Katsele ja kuuntele

Ikävä viesti rauhan ehdoista

2 audioleikettä

Lokakuussa 1943 Suomi sai ikävän viestin. Liittoutuneiden ulkoministerikonferenssin päätöksen mukaan Saksan ja sen vasallien tuli antautua ehdoitta. Suomenkin tulevaisuus oli suurvaltojen ja erityisesti Neuvostoliiton käsissä.
Katsele ja kuuntele

Rauhan mahdollisuutta tunnustellaan

2 audioleikettä

Helmikuussa 1944 USA vaatii Suomea irrottautumaan Saksasta ja aloittamaan neuvottelut Neuvostoliiton kanssa. J. K. Paasikivi lähetetään ”kirjaostoksille” Tukholmaan, jossa hän tapaa salaa Neuvostoliiton lähettilään Aleksandra Kollontain.
Katsele ja kuuntele

Kesän 1944 suurhyökkäyksestä aselepoon Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

9 audioleikettä

Kesä 1944 oli jatkosodan ratkaisuvaihe. Kesäkuun alussa käynnistyi puna-armeijan suurhyökkäys. Se pysäytettiin torjuntataisteluissa, ja aselepo alkoi 4. syyskuuta.
Katsele ja kuuntele

Rintama murtuu

1 videoleike

Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.
Katsele ja kuuntele

Neuvostodokumentti Läpimurto Kannaksella

1 videoleike

Harvinaislaatuinen dokumenttielokuva Läpimurto Kannaksella näyttää, kuinka Neuvostoliiton sotapropaganda esitti Suomen rintaman tapahtumat kesällä 1944.
Katsele ja kuuntele

Ilmari Juutilainen lensi Kannaksen ilmataistelussa 1944 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Tapaamme Ilmari Juutilaisen Karjalan kannaksella kesäkuussa 1944, kun puna-armeija oli iskenyt suomalaisten asemiin. Juutilainen kertoo ilmataistelusta, jossa vastassa oli 400 pommikonetta ja hävittäjää.
Katsele ja kuuntele

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

1 audioleike

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.
Katsele ja kuuntele

Suomi jatkaa taistelua Saksan rinnalla

2 audioleikettä

Pääministeri Edwin Linkomies piti 3.7.1944 radiossa puheen, jossa hän julisti Suomen käyvän päättäväisesti sotaa Neuvostoliittoa vastaan Saksan rinnalla ja sen aseveljenä.
Katsele ja kuuntele

Heikki Ylikangas: Romahtaako rintama?

3 videoleikettä

Historiantutkija Heikki Ylikangas ravisteli syksyllä 2007 suomalaisten historiakäsityksiä esittämällä uusia lukuja jatkosodassa teloitettujen karkurien määrästä.
Katsele ja kuuntele

Huhtiniemen mysteeri

4 videoleikettä

Lappeenrannassa on vuosikymmeniä elänyt huhu, jonka mukaan salainen kenttäoikeus teloitutti kesällä 1944 satoja rintamakarkureita Huhtiniemen kaupunginosassa.
Katsele ja kuuntele

Jäähyväiset aseveljille Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Syyskesällä 1944 Suomi aloitti irrottautumisen toisesta maailmansodasta. Kehityksen taitekohdaksi muodostui pääministeri Antti Hackzellin radiopuhe 2. päivä syyskuuta 1944.
Katsele ja kuuntele

Sanoma välirauhasta

2 audioleikettä

Välirauhansopimuksen allekirjoituspäivän iltana 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Born piti radiossa puheen, jossa kerrottiin kansalaisille jatkosodan päättävästä sopimuksesta.
Katsele ja kuuntele

Miinanraivausta Suomenlahdella

1 audioleike

Välirauhansopimuksessa vuonna 1944 Suomi velvoitettiin raivaamaan kiireellisesti miinat Suomenlahdesta. Jo tuolloin tiedossa oli, että urakasta tulee haastava.
Katsele ja kuuntele

Miinanraivausta merellä sodan jälkeen

1 videoleike

Talvi- ja jatkosodan aikana Suomen vesialueet olivat tiukasti miinoitettuja. Vuoteen 1946 mennessä maan vesialueilta oli raivattu jo 10 000 miinaa.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Talvi- ja jatkosodassa kaatui tai katosi lähes 90 000 suomalaista.
  • Kaikkiaan noin 70 000 lasta oli sotaa paossa Ruotsissa. Yli 400 000 ihmistä menetti kotinsa.
  • Talvisodassa menetettyjen alueiden lisäksi Suomi joutui luovuttamaan Neuvostoliitolle kokonaisuudessaan Petsamon sekä osia Sallasta ja Kuusamosta. Porkkalan alue piti vuokrata NL:lle 50 vuodeksi sotilastukikohdaksi.
  • Saksalaiset joukot, joita oli noin 215 000 miestä, oli rauhanehtojen mukaan ajettava maasta pois.
  • Maahan tuli valvontakomissio, joka valvoi rauhanehtojen toteuttamista ja ns. sotasyyllisten tuomitsemista.
  • Neuvostoliiton vastaiset ja ”fasismin luontoiset järjestöt”, kuten IKL, Akateeminen Karjala-Seura, Lotta Svärd –järjestö ja suojeluskunnat, oli lakkautettava.
  • Sotakorvauksia piti maksaa NL:lle 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Todellinen korvaussumma oli lopulta lähes kaksinkertainen.

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Jari Leskinen ja Antti Juutilainen (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. WSOY 2005.
  • Jouko Vahtola: Suomen historia. Jääkaudesta Euroopan unioniin. Otava 2004.
  • Antti Laine: Suomi sodassa. Teoksessa Suomen historian pikkujättiläinen. Päätoim. Seppo Zetterberg. WSOY 2003.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä