Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kuva ja muoto / Piirrosten taide /

Sarjakuva, todellisuuden peilitalo

1990, 1994, 1995, 2001

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Will Eisner ja vakava sarjakuva 25.05.1990 | kesto: 2:26 (Video)
Suomalainen sarjakuva verkossa 28.05.1994 | kesto: 0:39 (Video)
Sarjakuva ja tasa-arvo 11.11.1995 | kesto: 3:51 (Video)
Sarjakuva ja maailmanpolitiikka 08.09.2001 | kesto: 2:10 (Video)

Helsingin sarjakuvafestivaalit ovat heijastelleet niin taiteenalansa, kuin koko maailman muutoksia. Sarjakuvien sivuille on päätynyt päivänpolitiikan tärkeimpiä kysymyksiä aina terrorismista tasa-arvoon.

Sarjakuvat ovat aina ammentaneet voimaa aikakaudestaan. Mediana se saa kuitenkin paljon anteeksi. Vakavatkin aiheet voidaan tarjoillaan karikatyyrien kautta ja tekijöiden on helppo heittäytyä suorastaan revittelemään aikansa kustannuksella.

1980-lukua pidetään länsimaisen sarjakuvan viimeisimpänä kulta-aikana. Erityisesti pohjoisamerikkalaiset ja brittiläiset mielikuvituksen mestarit tuottivat liukuhihnalta todellisia kultakimpaleita sarjakuvakauppojen hyllyille.

Myyntimenestykset ja muutamat arvostetut kirjallisuuspalkinnot edesauttoivat sarjakuvaa vakiinnuttamaan paikkansa vakavasti otettavan kaunokirjallisuuden rinnalla. Myös tekijät ymmärsivät sarjakuvan mahdollisuudet ja kauppojen hyllyille alkoi ilmestyä niin lapsilta kiellettyjä, kuin todelliseen aivojumppaan haastavia kuvakertomuksia.

90-luvun alussa Helsingin sarjakuvafestivaaleilla vieraillut amerikkalainen sarjakuvalegenda Will Eisner († 2005) esitteli sarjakuvan sen hetkistä tilannetta ja enteili vakavien aiheiden lisääntymistä lähitulevaisuudessa.

Vuonna 1994 Suomessa hämmästeltiin ensimmäistä tietokoneen välityksellä luettavaa sarjakuvaa. Tuolloin vasta totuteltiin Internetiin osana jokapäiväistä elämää.

Ajan hengen mukaisesti, tasa-arvokeskustelu ja naisen yhteiskunnallinen asema otettiin vuonna 1995 koko festivaalien teemaksi. Poliittisesti arkaan aiheeseen osattiin suhtautua myös huumorilla — niin miesten kuin naistenkin puolelta.

Uudelle vuosituhannelle siirryttäessä sarjakuvien aiheet ammennettiin entistä useammin globalisoituvasta maailmasta ja poliittisista konflikteista. Syyskuussa 2001 festivaaleilla vieraili poliittisen sarjakuvan taitajia Iranista, Kuubasta ja Yhdysvalloista. Vain kolme päivää ennen maailman pysyvästi muuttaneita WTC -tornien terroristi-iskuja.

Vaikka sarjakuva nykymuodossaan on taiteellisempaa ja kokeilevampaa kuin koskaan ei se ole unohtanut juuriaan. Aiheet ovat toki kasvaneet maailman myötä aina vain suuremmiksi, mutta silti mukaan on aina mahtunut tulkintoja pienemmälle kohderyhmälle suuntautuvista aiheista; viihdyttämistä unohtamatta.

Teksti: Ville Matilainen

AVAINSANAT: feminismi, festarit, festivaalit, haastattelut, Helsingin sarjakuvafestivaalit, Helsinki, Kaapelitehdas, kulttuuri, Makasiinit, näyttelyt, piirtäjät, politiikka, Puupäähattu, sarjakuvat, Suomen sarjakuvaseura, taiteilijat, tasa-arvo, terrorismi, Vanha ylioppilastalo

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Helsingin sarjakuvafestivaalit on järjestetty vuodesta 1979 lähtien, erimuotoisina tapahtumina.
Festivaaleilla on vieraillut maineikkaita ulkomaisia sarjakuvantekijöitä, kuten Jeff Smith, Lewis Trondheim, Lise Myhre, Enric Romero, Neil Gaiman, Enki Bilal, Joe Sacco, Marjane Satrapi sekä Hunt Emerson.
Edeltäjänä toimi Helsingin piirtäjäpäivät.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
YLE Uutiset
YLE Uutiset
Kotimaan katsaus
YLE Uutiset

YLE uutistoimitus, Kotimaan katsaus

HAASTATELTAVAT: Will Eisner, Tarmo Koivisto, Johanna Rojola, Pentti Otsamo, Reija Nieminen, Pauli Kallio, Marjane Satrapi, Joe Sacco, Gustavo Rodriques

OHJELMAN TEKIJÄT:
klippi 1
Iiro Kalima(ohj), Jari Allonen(kuv.siht), Juhani Kella(uut.pääl), Jukka Saarinen(kert)

klippi 2
Ahti Kaario(uut.pääl),Antero Kuronen(ohj), Arto Nurmi(kert), Jari Allonen(kuv.siht), Kari Toivonen (kert), Minna Laiho (ohj), Piritta Ojaniemi (kuv.siht)

klippi 3
Eija Sarinko (toim), Jaana Polamo (ohj), Juha Granath (toim), Marita Porrassalmi (toim), Mika Lassila (graaf. suun), Päivi Saastamoinen (kuv.siht), Timo Keränen (toim.siht), Timo Keränen (toim), Vesa Vaarama (toim).

klippi 4
Aki Riihilahti (kert), Eva Polttila (kert), Harriet Sourander (ohj), Jorma Melleri(uut.pääl), Matti Rönkä (tuo), Nina Pyykölä(kuv.siht), Noora Tapola (kuv.siht), Piritta Ojaniemi (ohj), Päivi Kolistaja (kuv.siht).

Kuva: Helsingin sarjakuvafestivaalit makasiineilla 2001, YLE kuvanauha