Savon Sanomien mukaan luostarin taloudelliset vaikeudet johtuvat isoista investoinneista ja hiljaisista talvista.

Yt-neuvottelut koskevat luostarin 35:ttä vakinaista työntekijää. Luostarissa asuvia kymmentä munkkia toimet eivät koske.

Valamon liiketoiminnan johtajan Veikko Halosen mukaan tavoitteena on, ettei ketään irtisanota. Lomautukset ja työsuhteiden muuttaminen osa-aikaisiksi ovat mahdollisia ratkaisuja.

- Ongelma on, että työntekijöitä on saman verran läpi vuoden. Heinäkuun liikevaihto on viisinkertainen hiljaiseen talvisydämeen verrattuna, Halonen kertoo.

Kansallinen instituutio

Elävän arkiston otteissa kurkistetaan luostarin elämään vuosina 1940, 1977 ja 1984.

Laatokan Valamon ortodoksimunkit joutuivat siirtymään sodan jaloista evakkoon keväällä 1940. Uusi paikka löytyi Heinäveden Papinniemestä ja nimettiin Uudeksi Valamoksi.

Vuosikymmenten hiljaiselon jälkeen luostarin toiminta vilkastui 1970-luvun alussa. Rakennettiin uusi kirkko ja avoimuutta korostava luostari alkoi aktiivisesti etsiä uusia elinkeinoja.

1980-luvulla Uusi Valamo sai jo huomattavan osan toimeentulostaan matkailusta. Tulevaisuus kuitenkin mietitytti luostarin taloudenhoitajaa Isä Ambrosiusta.

"Meillä on etsimistä ja taistelua suhteessa tulevaisuuteen, ja varmasti teemme täällä paljon virheitä, mutta pyrkimyksenä on rakentaa vanhan luostariperinteen pohjalle. Valamo on kansallinen instituutio, yksi Suomen vanhimpia laitoksia."

Teksti: YLE Uutiset ja Petra Himberg

AVAINSANAT: Etelä-Savo, Heinävesi, instituutiot, Kaikkien Pyhien Skiitta, Karjala, kirkkokunnat, kirkkomusiikki, kirkkorakennukset, kirkonkellot, kirkot, Laatokka, liiketoiminta, matkailu, munkit, munkkijärjestöt, ortodoksinen kirkko, ortodoksisuus, ortodoksit, Papinniemi, perinne, tsasouna, uskonelämä, uskonnollinen keskus, uskovaiset, Valamo, velkaantuminen, yhteisöt, yt-neuvottelut

Anna palautetta sivun sisällöstä