Elävä arkisto / Kotimaa / Politiikan vuosikymmenet / Suomalainen rauhanliike /

Onko radikalismi umpikujassa?

1966

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Keskustelua radikalismista (ohjelman alkuosa) 02.06.1966 | kesto: 19:47 (Audio)
Keskustelua radikalismista (ohjelman loppuosa) 02.06.1966 | kesto: 28:28 (Audio)
Huomio kiinnitettävä talouden rakenteisiin 02.06.1966 | kesto: 1:46 (Audio)

Jo vuonna 1966 alettiin kysellä, onko suomalainen radikalismi liiaksi pelkkää puhumista. Ja vaikkei olisikaan, puhuiko se lainkaan oikeista asioista.

Etenkin vastapuoli moitti nuoria radikaaleja mielellään siitä, että nämä olivat kiinnostuneempia kaukaisista maista kuin oman maamme ongelmista.

Oheisessa keskustelussa konservatiivilehden päätoimittaja ja vasemmistotutkija ovat yhdestä asiasta samaa mieltä: radikalismi oli kiinnittänyt liian vähän huomiota taloudellisiin peruskysymyksiin – ja ottanut liikaa mallia ruotsalaisista.

Radikaalit lupasivat, että heidän valtaanpääsynsä tekisi 1990-luvusta paljon 60-lukua sallivamman ja demokraatisemman.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: demokratia, eriarvoisuus, kehitysmaat, keskustelut, koulutuspolitiikka, pasifismi, politiikka, radikalismi, rauhanliikkeet, sosiaaliset ongelmat, suvaitsevaisuus, taloudellinen rakenne, talouspolitiikka, tasa-arvo, tulonjako, vasemmisto