yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Ladattavat audiot /

Laskiaisen viettoa 1960-luvulla Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Laskiainen Kaivopuistossa Helsingissä (1964) Yle kuvanauha

Kamera kiertää laskiaistunnelmissa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Laskiaiseen on liittynyt paljon tapoja ja uskomuksia. Miksi ruuan piti olla rasvaista, reen luistaa pitkälle ja miksei saunassa saanut puhua?

Laskiainen on kirkollinen juhla, jota vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Laskiaisesta alkoi paasto, jota edelsi ilonpito ja juhliminen. Reformaation myötä paasto jäi luterilaiselta kirkolta pois ja laskiaisesta tuli enemmän työhön liittyvä juhla.

Laskiaiseen on kuulunut paljon tapoja, kieltoja, taikoja ja enteiden tarkkailua. Monet niistä liittyivät naisille kuuluviin töihin kuten käsitöiden raaka-aineeseen pellavaan ja hamppuun sekä karjanhoitoon.

Pellavan kasvu turvattiin, kun naiset antoivat tukkansa olla auki ja harjasivat sitä ahkerasti. Laskiaissaunaan mentiin jo päiväsaikaan, ja saunoessa ei puhuttu, jotta seuraavana kesänä saataisiin olla rauhassa hyönteisiltä.

Ruokaan liittyi myös uskomuksia, sitä tuli olla runsaasti ja sen piti olla mahdollisimman rasvaista. Syötiin rasvarieskoja, rasvamakkaroita, siansorkkia, sekä papu- tai hernerokkaa sekä laskiaispullia.

Rasvainen ruoka takasi hyvin lypsävät lehmät ja lihavat siat. Rasva sai tiristä kunnolla sormissa eikä sitä pyyhitty pois, sillä se takasi hyvän viikatteen käsittelykyvyn. Ruoka pidettiin pöydällä koko laskiaispäivän, jotta sitä riittäisi runsaasti koko vuodeksi.

Laskiaiseen kuuluu ilonpito ja talviset riehat. Laskiaisajot ja mäenlasku ovatkin yleisimpiä laskiaisen viettotapoja.

Mäenlaskustakin voitiin ennustella tulevaa. Mitä pidemmäs lasku luisti ja mitä valkoisemmat olivat laskijoiden vaatteet sitä pidemmäksi ja valkoiseksi pellava kasvoi.

Mäkeä laskiessa huudettiin "Pitkiä pellavia, hienoa hamppua, nauriita kuin lautasia ja lanttuja kuin nurkanpäivät!".

Laskiaisen viettotavoista on 2000-luvulla pääosin jäljellä enää mäenlasku ja osa ruokatavoista kuten laskiaispullat ja hernekeitto.

Teksti: Heidi Sommar

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.

AVAINSANAT: ennustaminen, haastattelut, Helsinki, juhlaperinne, kansanperinne, kansanusko, karnevaalit, laskiainen, MP3, mäenlasku, pellava, perinne, Pirkanmaa, pulkat, rasva, reet, reportaasit, ruokaperinne, talvi, Tampere, tavat, Turku, työväenperinne, uskomukset, Uusimaa, Varsinais-Suomi, vuotuisjuhlat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Laskiaista vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Siihen kuuluvia juhlapäiviä ovat laskiais­sunnuntai sekä kaksi päivää myöhemmin oleva laskiais­tiistai, useissa maissa myös niiden välinen maanantai.
  • Laskiaisen tienoille sijoittuu muinaiseurooppalainen vuodenvaihde, minkä vuoksi siihen on Suomessa liittynyt aikaisemmin runsaasti kansanuskomuksia ja taikoja. Kustaa Vilkuna arvelee kirjassa Vuotuinen ajantieto, että monet suomalaisen laskiaisen menot ovat peräisin ikivanhasta työnjuhlasta, jolloin naiset lopettivat pellavien, hamppujen ja villojen muokkaamisen ja kehräämisen langoiksi. (Lähde: Wikipedia)

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Myöhäisuutiset
Varhaisuutiset
Kamerakierros
Kyllä kansa muistaa

Suomen Televisio. TV-uutistoimitus. Suomen Televisio.

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1-3: ei tekijätietoja
Leike 4: Eve Mantu, Pekka Toikka

Kuva: Laskiainen Kaivopuistossa Helsingissä (1964) Yle kuvanauha

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 04.03.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä