yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan alkuvaihe 1941-1942 /

Helsingin pommitukset alkoivat kesäkuussa 1941

1941, 1942

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Palavia taloja Helsingin pommituksessa 9. heinäkuuta 1941. SA-kuva.

Saksa aloitti hyökkäyksensä itään 22.6.1941 myös Suomen alueelta. Kolme päivää sen jälkeen Neuvostoliitto toteutti massiiviset pommitukset suomalaisiin asutuskeskuksiin.

Oheinen ohjelma on äänitetty muutamia päiviä pommituksen jälkeen. Yleisradion selostaja on kauniina kesäpäivänä seuraamassa, miten ilmatorjuntajoukot ovat varautuneet ottamaan vastaan "vihollisen korppikotkia".

Maa oli nyt julistettu sotatilaan, ja uutta sotaa pidettiin julkisuudessa puolustussotana, vaikka Suomi olikin jo välirauhan aikana valmistautunut Saksan rinnalla tapahtuvaan hyökkäykseen.

Ilmatorjuntapatterin päällikkö kapteeni Ranta kertoo selostajalle heränneensä vartiomiehen kolkutukseen aikaisin keskiviikkoaamuna 25.6.1941. Mäelle ehdittyä tähystäjät ilmoittivat kuulevansa pommikoneiden surinaa, ja mittarit löysivätkin tutun maalin.

Pian vihollisen muodostelma oli näkyvissä ja torjuntatuli alkoi. Valtaisa melu keskeytti patterin toiminnan hetkeksi, kun ensimmäinen kone saatiin pudotetuksi maahan.

Ohjelman toinen äänidokumentti on äänitetty Yleisradion pihalla 25.8.1942 klo 02.00 yöllä. Äänitteellä kuullaan sireenihälytys ilmavaarasta, putoavien pommien ja ilmatorjuntatykin ääniä ja viimein vaara ohi -merkki.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Helsinki, hälytykset, ilmatorjunta, jatkosota, Lapin sota, Moskovan rauha, Neuvostoliitto, Pariisin rauhansopimus, pommikoneet, pommitukset, reportaasit, Saksa, talvisota, toinen maailmansota, Uusimaa, välirauha, YH, Yleisradio, Ylimääräiset harjoitukset, äänimerkit

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Hitlerin sotasuunnitelmat Neuvostoliittoa vastaan olivat suomalaisten tiedossa, ja monien tutkijoiden mukaan Suomi sitoutui välirauhan aikana aktiivisesti Saksan hyökkäyssotaan Neuvostoliittoa vastaan. Suomessa tunnettiin epäluuloa ja pelkoa Neuvostoliiton aikeita kohtaan ja haluttiin saada hyvitys talvisodan katkerasta rauhasta. Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet esiintyä hyökkäävänä osapuolena. Hallitus kokikin kiusalliseksi Saksan sodanjohdon julistuksen, jonka mukaan Suomi taistelee liitossa Saksan rinnalla. Neuvostoliitto katsoi Saksan ilmoituksen perusteella, että suomalaiset ovat lähteneet uuteen sotaan. Se aloitti 25.6.1941 asutuskeskusten pommitukset, mikä antoi Suomelle tilaisuuden todeta käyvänsä puolustussotaa.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Ääniä ilmahyökkäyksestä Helsinkiin, Helsingin pommitus, kapteeni Ranta kertoo.
Ääniä ilmahyökkäyksestä Helsinkiin 25.8.1942.

HAASTATELTAVAT: kapteenki Ranta

OHJELMAN TEKIJÄT:
Martti Jukola (toim).

Kuva: Palavia taloja Helsingin pommituksessa 9. heinäkuuta 1941. SA-kuva.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 27.05.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä