Nuori kansakunta rakensi identiteettiään kestävyysjuoksulla. Juoksijat ovat olleet vähintäänkin sivutoimisia suomalaisuuden symboleja.

24 audio- ja 30 videoleikettä

Suomalaisen kestävyysjuoksun viimeinen merkkimies pani Helsingin MM-kisoissa vuonna 1983 kaikkensa peliin heittäytymällä maaliviivan yli kolmossijalle.

1 videoleike

Suomalaisen kestävyysjuoksun kulta-aikaa haikailee Miika Nousiaisen uusin romaani. Hän on valjastanut taitavasti urheilun kuvaamaan Suomen muuttumista. Teos kertoo myös isän yltiöpäisestä kunnianhimosta.

1 videoleike

Amsterdamin olympiakisoissa Suomen menestys kestävyysjuoksussa ja painissa jatkui. Mutta laulamaan ei suomalaisia saanut kirveelläkään.

3 audioleikettä ja 1 videoleike

Suomen naisten ensimmäinen arvokisavoitto kestävyysjuoksussa tuli Rooman EM-kisojen 3000 metrillä vuonna 1974. Nina Holmén otti kultaa SE-ajalla 8.55,10.

1 videoleike

Neljänsissä yleisurheilun MM-kisoissa rikottiin roppakaupalla ennätyksiä, ja Kiinan naiset pinkoivat maailman kestävyysjuoksun kärkeen.

7 videoleikettä

Yleisurheilun toisissa MM-kilpailuissa kestävyysjuoksun kärkeen nousivat afrikkalaiset juoksijat. Doping ja välistävedot mustasivat kisasaavutuksia.

2 videoleikettä

Väätäisen ja Virénin jälkeen suomalaisen kestävyysjuoksun uutta mainetta piti yllä Martti Vainio, joka 1978 voitti 10 000 metrin Euroopan mestaruuden.

1 audioleike ja 2 videoleikettä

Juha Väätäisestä tuli katajaisen urheilukansan suuri sankari hänen nostettuaan Suomen uudelleen kestävyysjuoksun kultakantaan Helsingin EM-kisoissa 1971.

4 videoleikettä

Euroopan mestaruudesta yleisurheilussa on kilpailtu vuodesta 1934 alkaen. Suomen urheilijoista parhaiten ovat menestyneet pitkän matkan juoksijat.

14 audio- ja 70 videoleikettä