Tuota aikaa kuvaa vankisairaalan vastaava ylilääkäri, psykiatri Hannu Lauerma mielikuvituksen armoilla elämiseksi. Ihmiset reagoivat tällaiseen tilanteeseen hyvin eri tavoin. Jotkut pakenevat työhön, toiset alkoholiin, jotkut lamaantuvat tai raivoavat.

Yleistä on myös epäluulo viranomaisia kohtaan ja tunne siitä, että kukaan ei tee mitään eikä välitä. Tässä tilanteessa kuolinviesti saattaa olla jopa helpotus. Viesti henkirikoksesta viedään myös tekijän omaisille
samalla tavoin kuin uhrin omaisille. Mukana on poliisin lisäksi aina myös psykologi.

Hannu Lauerman kokemuksen mukaan tilanne on muutoinkin hyvin samankaltainen. Ei ole helppoa kuulla olevansa
tappajan äiti. Henkirikosta eri näkökulmista kuvaava sarja löytää paljon yhtymäkohtia uhrin ja tekijän omaisten tunteissa.

Heitä kaikkia yhdistää syyllisyys. Oikeussalissa tappajan ja uhrin äidit kohtaavat ensimmäisen kerran ja tunteiden myrsky on valtava. Uhrin äiti näkee ensimmäistä kertaa myös vihansa kohteen. Tappajan äidille tilanne on erityisen häpeällinen. Hänen asemansa tekee vaikeaksi se, ettei ole ketään jota vihata.

AVAINSANAT: murha, oikeudenkäynti, puolustus, rikokset, syytteet, tappo, tietokoneet, verkkopelit, yleisötoiveet

Anna palautetta sivun sisällöstä