yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka /

Kylmä sota

1945-1991

Kuva: Presidentti Ronald Reaganilla (1991) oli keskeinen osa kylmän sodan päättymisessä. AP Graphics Bank.

Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välilleen rakentama "kauhun tasapaino" turvasi maailmanhistoriassa pitkän, mutta jäätävän rauhanjakson.

Toisen maailmansodan jälkeen jo pitkään kehittyneet jännitteet USA:n ja Neuvostoliiton välillä kiristyivät äärimmilleen.

Alkoi kylmäksi sodaksi kutsuttu vastakkainasettelun aika, jossa vastakkain olivat demokratia ja kommunismi, läntinen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistinen suunnitelmatalous.

Tavallisimmin katsotaan, että kylmä sota päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen 1990-luvun alussa. Toisen katsantokannan mukaan aikakausi päättyi jo 1970-luvulla liennytyksen aikana.

Kylmää sotaa ei käyty suorana sotana, vaan sen taistelukeinoja olivat propaganda, vakoilu, taloudelliset ja poliittiset painostuskeinot. Myös kulttuuri ja taide olivat kylmän sodan aseita.

1950-luvun lopulta alkaen tilanteessa vallitsi niin sanottu "kauhun tasapaino". Ydinasevarustelu oli johtanut siihen, että kumpikin osapuoli olisi kyennyt aiheuttamaan niin suuren tuhon toiselle puolelle, että sodanjulistus olisi ollut käytännössä itsemurha.

Molemmat blokit järjestäytyivät myös sotilasliitoiksi: Varsovan liitoksi ja Natoksi. Keskeisellä sijalla olivat myös tiedustelupalvelut CIA ja KGB. Kaksoisagentteineen ja loikkarineen oli tiedustelutoiminta jatkuvaa keskinäistä kilpajuoksua.

Sulkeutunut Neuvostoliitto herätti USA:ssa ankaraa epäluuloa. Käsitykset "Punaisesta vaarasta" saivat epärealistisia mittasuhteita ja pelko johti lopulta eriasteisiin kommunistivainoihin. Idässä puolestaan harjoitettiin laajaa lännenvastaista propagandaa.

Puolueettomuuttaan korostava Suomi oli kylmän sodan kulttuurin tärkeä kohdemaa ja yhteistyöhankkeita molempien maailmanvaltojen kanssa oli runsaasti.

Suomalaisten arjessa huoli huomisesta näkyi selvästi. Miten toimia, jos ydinsota syttyy?

Vaikka sotaa ei syttynytkään, työllisti ydinaseteollisuuden kehittäminen runsaasti ihmisiä myös Suomessa. Radiotoimittajat seurasivat tiiviisti tietoja ydinkokeiden aiheuttamista radioaktiivisista laskeumista ja radiologit selvittivät, miten poistaa laskeuma ihmisestä.

Maailmanpalon mahdollisuus innoitti myös taiteilijoita. Esimerkiksi Tove Janssonin Pyrstötähti-tarinan on tulkittu kuvastaneen toisen maailmansodan jälkeisiä uudenlaisia uhkakuvia.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: 1945, 1991, aseidenriisunta, asevarustelu, Berliinin muuri, DDR, ETYK, kommunistit, kylmä sota, McCarthy, Neuvostoliitto, noottikriisi, Reagan, toinen maailmansota, USA, ydinaseet, Yhdysvallat


Katsele ja kuuntele

Lopullinen isku Neuvostoliitolle

2 videoleikettä

Gorbatshovia vastustaneet vanhoilliset kommunistit yrittivät kaapata vallan Moskovassa elokuussa 1991. Kömpelö kaappausyritys johti kuitenkin koko Neuvostoliiton kaatumiseen.
Katsele ja kuuntele

DDR avaa rajansa

1 videoleike

Saksan demokraattisen tasavallan ministerineuvosto ilmoitti marraskuussa 1989, että DDR avaa rajat maansa kansalaisille.
Katsele ja kuuntele

Tapahtui 1985: Mies joka lopetti kylmän sodan

1 audioleike

USA:n presidentti Ronald Reagan tuli tunnetuksi kovana konservatiivina ja ulkopolitiikan haukkana. Vuonna 1985 tapahtui yllättäen muutos kohti liennytystä.
Katsele ja kuuntele

Tätä toivon, tätä pelkään

1 videoleike

Moi-ohjelma pureutuu nuorten pelkoihin ja toiveisiin. Eniten nuoret kertovat pelkäävänsä ydinsotaa.
Katsele ja kuuntele

Bush puolustaa asevarustelua

1 videoleike

Suomessa kesällä 1983 vieraillut Yhdysvaltain varapresidentti Bush puhui paljon asevarustelusta ja paljasti pitävänsä James Bondista.
Katsele ja kuuntele

Kojo: Nuku pommiin Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audio- ja 1 videoleike

Vuonna 1982 Suomen euroviisuedustajaksi valittiin kilpavarustelua kritisoiva "Nuku pommiin". Suomen pistesaldo jäi nollaan. Haastattelussa Kojoa ei tappio kuitenkaan liiemmin sureta.
Katsele ja kuuntele

Näin naapurissa Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

9 audioleikettä

Näin naapurissa -ohjelmasarjan tarkoituksena oli lisätä suomalaisten tietoutta itäisestä naapurimaastamme Neuvostoliitosta.
Katsele ja kuuntele

Ydinaseeton Pohjola

3 audioleikettä

Vuonna 1978 presidentti Urho Kekkonen uudisti jo vuonna 1963 esittämänsä aloitteen Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä.
Katsele ja kuuntele

Etykin perintö

2 videoleikettä

ETYK-kokous on saanut vuosien varrella kritiikkiä siitä, että se sinetöi liiaksi idän ja lännen kahtiajaon. Etykiä on arvosteltu myös itäblokin kaatumisen hidastamisesta.
Katsele ja kuuntele

Presidentti Nixon ilmoittaa matkustavansa Kiinaan

2 audioleikettä

”Pöytätennisdiplomatia” johti suurvaltasuhteiden lämpenemiseen vuonna 1971.
Katsele ja kuuntele

Aikooko Ruotsi rakentaa ydinaseen?

2 audioleikettä

Ruotsin ydinasekeskustelu alkoi armeijan aloitteesta. Paavo Lipponen haastattelee puolustusministeri Sven Anderssonia vuonna 1965.
Katsele ja kuuntele

Puolueettomuus maani kannalta

2 audioleikettä

Kylmän sodan aikainen suurvaltaryhmittymien voimasuhteiden tasapaino ei vaikeuttanut, vaan helpotti puolueettomuuden omaksumista.
Katsele ja kuuntele

Yhteinen sävel: Moskovan valot

7 videoleikettä

Turistit vyöryivät 1960-luvulla Neuvostoliittoon venäläisten sävelmien tahdissa. Ne säestivät niin pönäköitä ystävyystilaisuuksia kuin kosteampia illanistujaisia.
Katsele ja kuuntele

Aseistariisuntaa avio-opeilla

1 audioleike

Amerikkalainen psykologi Charles Osgood vertasi vähittäisen aseriisunnan teoriaansa pikku palveluksiin, joita aviopuolisot tekevät toisilleen.
Katsele ja kuuntele

Sadankomitea 60-luvulla

1 audioleike ja 3 videoleikettä

Suomen Sadankomitea perustettiin vuonna 1963. Viisi vuotta myöhemmin pasifistit pohtivat, tulisiko heidän tukea kolmannen maailman sissien aseellista taistelua.
Katsele ja kuuntele

Kylmän sodan kilpavarustelu

1 audioleike

Jaakko Iloniemi pohtii kilpavarustelukierteen syntyä ja atomiaseiden suosion syitä. Suurvaltojen välinen kylmä sota oli 1950-luvulla kiihtynyt kilpailuksi ydinaseiden määrästä.
Katsele ja kuuntele

Amerikan tavaroita ja elämäntyyliä esiteltiin suomalaisille 1961

1 audioleike

Helsingissä toukokuussa 1961 avattu Yhdysvaltojen teollisuus- ja kulutustavaranäyttely "Amerikka tänään" oli laatuaan ensimmäinen koko Skandinaviassa. Tavaroiden ohella näyttely esitteli laajemminkin amerikkalaista elämänmuotoa ja harrastuksia.
Katsele ja kuuntele

Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi uudet vaalit

2 audioleikettä

Syksyn 1961 noottikriisin dramatiikkaa lisäsi Kekkosen päätös hajottaa eduskunta, jotta uusien vaalien tuloksena saataisiin viimein aikaan vakavan tilanteen edellyttämä enemmistöhallitus.
Katsele ja kuuntele

Presidentti Kennedy julistanut Kuuban saarron

1 audioleike

Lokakuussa 1962 kylmä sota oli jälleen puhjeta kuumaksi.
Katsele ja kuuntele

Ministeri Olavi Lindblom kertoo yöpakkasista

2 audioleikettä

Suurvaltojen välinen kylmä sota heijastui Suomeen vuonna 1958 ns. "yöpakkasina", kuten neuvostojohtaja Nikita Hruštšev kuvasi maiden välistä luottamuspulaa.
Katsele ja kuuntele

Sputnik taivaalla 1957 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audio- ja 1 videoleike

Neuvostoliitto otti lokakuussa 1957 suuren avaruuskilpailun erävoiton, kun ensimmäinen tekokuu ammuttiin onnistuneesti maata kiertävälle radalle.
Katsele ja kuuntele

Työväenliike ja kylmä sota

1 audioleike

1950-luvun kylmä sota ulottui myös työväenliikkeen sisälle. Suomalaisten työväenpuolueiden erilaisia näkemyksiä demokratiasta kartoitettiin Niilo Ihamäen johtamassa keskustelussa vuonna 1960.
Katsele ja kuuntele

Naapurikansat tutustuvat

1 videoleike

"Samanlaisia kunnon ihmisiä Neuvostoliitossakin elää", kertoo äiti Suomi-Neuvostoliitto-seuraa ja suurta naapurimaata esittelevässä elokuvassa.
Katsele ja kuuntele

Unkarin uudistuspolitiikka murskattiin

2 videoleikettä

Pääministeri Imre Nagyn ensimmäisellä kaudella 1953-1955 Unkarissa purettiin stalinistisia rakenteita. Mm. kollektiivitiloja ja raskasta teollisuutta vähennettiin.
Katsele ja kuuntele

Berliinin muuri

4 videoleikettä

DDR menetti koko ensimmäisen vuosikymmenensä ajan niin paljon koulutettua väkeä Saksan Liittotasavaltaan, että se päätti rakentaa Berliiniin muurin.
Katsele ja kuuntele

Muumipeikko ja pyrstötähti

3 videoleikettä

Tove Janssonin ensimmäisessä, vuonna 1946 kirjoittamassa Muumilaaksoon sijoittuvassa tarinassa laakson asukkaat tutustuvat toisiinsa karmivan katastrofin uhan varjossa.
Katsele ja kuuntele

Kylmän sodan synty

3 audioleikettä

Jorma Kallenaution dokumentti käsittelee kylmän sodan syntyvaiheita Hiroshimasta Berliiniin saartoon. Ohjelmassa sivutaan myös Neuvostoliiton Afganistanin operaatiota 1970-luvun lopussa.
Katsele ja kuuntele

Berliinin kriisi 1961

6 audioleikettä ja 1 videoleike

Elokuun 13:ntena 1961 DDR sulki Berliinin itävyöhykkeen piikkilankaesteillä. Muutaman päivän kuluttua rajalle alkoi kohota betoninen muuri, joka jakoi kaupungin 28 vuoden ajan.
Katsele ja kuuntele

Neuvostoliiton jättipommi hätkähdytti maailmaa

3 audioleikettä ja 1 videoleike

Suurvaltojen kilpavarustelu huipentui 30. lokakuuta 1961, kun Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailman suurimman ydinpommin. 50 megatonnin tehoinen ase vastasi neljää tuhatta Hiroshiman tuhonnutta atomipommia.
Katsele ja kuuntele

Suomi pelkäsi vetypommien ydinlaskeumaa

3 audio- ja 3 videoleikettä

Neuvostoliitto teki syksyllä 1961 "atomipommikokeiluja" melkein päivittäin. Suomessa huolestuttava maailmanpoliittinen tilanne heijastui poronlihan kysyntään ja sääilmiöitä koskeviin ihmettelyihin.
Katsele ja kuuntele


Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 14.10.2010

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä