Vuonna 2006 pelättiin lintuinfluenssa aiheuttavan pandemian. Syntipukkina pidettiin villilintuja ja mediassa seurattiin muuttolintujen etenemistä herkeämättä.

Useat asiantuntijatahot, kuten YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO, alkoivat kuitenkin taipua sille kannalle, että lintuinfluenssa leviäisi ensisijaisesti siipikarjan lihan ja elävien lintujen kuljetuksen mukana, ei villilintujen matkassa.

FAO on esittänyt huolensa kotieläinten maatiaiskantojen katoamisesta ja eläinten geeniperimän köyhtymisestä. Geneettinen yksipuolisuus saattaa altistaa siipikarjan erilaisille eläintaudeille, kuten lintuinfluenssalle.

MOT kävi suomalaisten broilereiden syntykodissa Skotlannissa, josta löytyvät Aviagen-yhtiön kehittämät Ross-broilerihybridit. Broilerin matka Skotlannista kuluttajan lautaselle on pitkä. Eläviä broilerinuntuvikkoja tuo maahan vain yksi maahantuoja, Suomen Broiler.

Suomen Broilerin tiloissa Maskussa isovanhempaispolvesta tuotetaan broileriemot. Vuorokauden ikäisenä broileriemot lähtevät Maskusta emokasvattamoihin. Emokasvattamoista broileriemot siirretään munittamoihin, josta emojen munimat munat siirretään hautomoihin, joissa haudotaan varsinainen syötäväksi tarkoitettu tuotantopolvi, joka siirretään edelleen tuotantotiloille.

Siipikarjan lihan kauppa oli ohjelman tekovuonna lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Myös Suomessa broilerinlihan kulutus oli nelinkertaistunut vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana.

Suomi on toistaiseksi säästynyt pahoilta eläintautiepidemioilta. Vakavin virustartunta paljastui vuonna 2004, jolloin kalkkunatilalta Luvialta löytyi Newcastlen tautia. Newcastlen tauti tappaa siipikarjan, mutta ei tartu ihmiseen.

Teksti: MOT & Heidi Sommar

AVAINSANAT: broilerit, eläintaudit, epidemiat, jalostus, kanat, kotieläinjalostus, lintuinfluenssa, maatalous, MOT, ravinto, riskit, ruoka, siipikarja, Suomen Broileri, tehomaatalous, tutkiva journalismi, uhat, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö

Anna palautetta sivun sisällöstä