Suomi lähti jatkosotaan kokonaan toisista lähtökohdista kuin talvisotaan. Aseveljeys voimakkaan Saksan kanssa nähtiin mahdollisuutena, jolla talvisodan vääryys voitiin korjata.

1 videoleike

Jatkosodan vuosina 1941-1944 radioidut rintamaselostukset ovat nyt ladattavissa omalle koneelle tai MP3-soittimena tästä valikoimasta.

45 audio- ja 4 videoleikettä

Tähän valikoimaan on koottu Yleisradion arkistoissa säilyneitä autenttisia talvisodan rintamaselostuksia, jotka voi ladata omalle koneelle tai MP3-soittimeen.

16 audioleikettä ja 1 videoleike

Pariisissa vuonna 1946 kokoontuneen rauhankonferenssin alla Suomessa eläteltiin vielä toiveita siitä, että välirauhan ankariin ehtoihin on mahdollista saada muutoksia.

4 audio- ja 8 videoleikettä

Moskovan välirauhan ehtojen mukaisesti Suomen tuli karkottaa maassa olleet saksalaiset joukot. Kun saksalaiset eivät poistuneet vapaehtoisesti, alkoi Saksan ja Suomen välinen Lapin sota.

2 audio- ja 6 videoleikettä

Stalingradin katastrofi helmikuussa 1943 romahdutti Suomessakin uskon Saksan voittoon. Tappion häämöttäessä erillisrauhan mahdollisuus sai yhä laajempaa kannatusta.

25 audio- ja 10 videoleikettä

Hitlerin joukot hyökkäsivät Neuvostoliittoon Barbarossa-suunnitelman mukaisesti 22. 6.1941. Suomen sodanjohto oli hankkeesta perillä, vaikka Suomi muodollisesti ei halunnutkaan sitoutua Saksan operaatioon.

77 audio- ja 10 videoleikettä

Suomi katsoi joutuneensa uuteen sotaan Neuvostoliiton pommitettua sen aluetta 25.6.1941. Mutta jo sitä ennen maa oli sitoutunut sodankäyntiin Saksan rinnalla. Lähtökohdat ja tavoitteet olivat kuitenkin erilaiset kuin liittolaisella.

2 audioleikettä

Samaan aikaan kun Suomen ja Saksan sotilaallinen yhteistyö tiivistyi välirauhan aikana, natsi-Saksan valtakunnanmarsalkka Hermann Göring esiteltiin radiossa sankarillisena valtiomiehenä.

1 audioleike

Suomen radioasemat valmistautuivat omalla tavallaan Saksan hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Asemien saamat morselaitteet tarjosivat suunnistusapua saksalaiskoneille.

1 audioleike