Elävä arkisto / Musiikki / Klassinen musiikki / Suuret laulajat /

Oili Siikaniemi: Nouskaa jo lapsikullat

1929

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Nouskaa jo lapsikullat vuosi 1929 | kesto: 1:50 (Audio)

Oili Siikaniemi (1888-1932) teki kaikki vähät äänityksensä 1920-luvulla. Hän levytti kansanlauluja sekä Leevi Madetojan, Yrjö Kilpisen ja Sulho Rannan yksinlauluja.

Sopraano Oili Siikaniemi ja hänen sisarensa sopraano Alma Kuula olivat aikansa uuden musiikin tulkkeja ja esitaistelijoita.

Siikaniemi opiskeli kieliä ja toimi kieltenopettajana ennen ammattilaulajaksi ryhtymistään.

Raikas ja iloinen kansanlaulu "Nouskaa jo lapsikullat" on levytetty Polyphon-levymerkille 1929 tuntemattoman pianistin säestyksellä.

Teksti: Johanna Nuorivaara

AVAINSANAT: laulajat, laulumusiikki, musiikki, opettajat, sopraanot

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Olga (Oili) Margareta Siikaniemi (os. Silventoinen) syntyi Pietarissa 31.8.1888. Lapsuutensa hän vietti Pietarissa ja kävi siellä myös alkeiskoulun. Yhteiskoulun nuori Siikaniemi kävi Helsingissä ja pääsi ylioppilaaksi 1907. Hän oli kiinnostunut kielistä ja jatkoikin heti ranskankielen opintojaan Pariisin ja Lausannen kesäyliopistoissa. Helsingin yliopistossa Siikaniemi opiskeli ranskan ohella venäjää, estetiikkaa ja taidehistoriaa.

Saatuaan opinnot päätökseen Siikaniemi toimi kolme vuotta Pietarin suomalaisen yhteiskoulun ranskan ja venäjän kielen opettajana. Hän oli jo Helsingissä opiskellessaan aloittanut lauluopinnot ja jatkoi niitä myös Pietarissa, mutta toistaiseksi vain hyvänä harrastuksena. Solmittuaan avioliiton kirjailija Väinö Siikaniemen (1882-1932) kanssa 1916 hän ryhtyi vakaviin lauluopintoihin ja päätti vaihtaa alaa opettajasta laulajattareksi.

Siikaniemi sai kotimaassa korkeatasoista opetusta niin Alma Fohströmiltä ja Maikki Järnefeltiltä kuin Heikki Klemetiltä ja Helge Lindbergiltäkin. Pariisissa hän opiskeli Felia Litvinnen johdolla ja vielä vuonna 1928 hän teki opintomatkan Roomaan yhdessä sisarensa Alma Kuulan kanssa Regina Pacinin lauluoppilaaksi.

Kotimaisten konserttikiertueiden ja solistitehtävien lisäksi Siikaniemi esiintyi lukuisissa ulkomaisissa konserteissa taiteilijanimellä Oili Sinimi. Hän vieraili muun muassa Saksassa, Itävallassa, Unkarissa, Puolassa, Tshekkoslovakiassa ja Baltian maissa.

Siikaniemen teknistä taituruutta, äänen väriä ja eläytyvää tulkintaa arvostettiin suuresti. Varsinkin suomalainen tuon ajan nuori säveltäjäpolvi, kuten esimerkiksi Sulho Ranta, Yrjö Kilpinen, Eino Linnala ja Olavi Ingman arvostivat hänen herpaantumatonta panostustaan uudemman laulumusiikin tulkitsijana ja tunnetuksi tekijänä niin Suomessa kuin ulkomaillakin.

Sulho Ranta omisti Rarahu –yksinlaulunsa Siikaniemelle, jonka konserttiohjelmistot sisälsivät yleensä runsaasti ensiesityksiä, jopa ennätykseksi asti, verrattuna muihin kotimaisiin esittäviin säveltaiteilijoihin. Siikaniemi tulkitsi mielellään myös puolisonsa Väinö Siikaniemen runoihin sävellettyjä lauluja. Näistä runoista intoutuivat muun muassa sellaiset säveltäjät kuin Yrjö Kilpinen, Väinö Raitio ja Ernst Pingoud.

Siikaniemi toimi myös laulunopettajana. Hän opetti sekä Sivistysjärjestöjen Kansankonservatoriossa että yksityisesti. Siikaniemeä pidettiin erittäin perusteellisena ja järjestelmällisenä, mutta myös innostavana opettajana. Kielellisen lahjakkuutensa hän asetti laulutaiteen palvelukseen suomentamalla yksinlaulu- ja oopperatekstejä.