Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Sotiemme sankarit /

Vaikeneva kenraali A. F. Airo

1978

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kenraali A. F. Airon haastattelu 16.02.1978 | kesto: 1:11:07 (Video)

Kenraali Aksel Airo johti talvi- ja jatkosodan aikana Suomen operatiivisia sotatoimia marsalkka C. G. Mannerheimin oikeana kätenä.

A. F. Airo (1898-1985) määrättiin yleisesikunnan operatiivisen osaston päälliköksi vuonna 1931. Mannerheimin työtoverina Airo aloitti vuonna 1933, jolloin hänet kutsuttiin puolustusneuvoston sihteeriksi.

Talvisodan alkaessa Mannerheim nimitti Airon päämajoitusmestariksi, jonka vastuulla oli armeijan operatiivinen toiminta. Jatkosodan aikana hän oli Mikkelin päämajan keskeisimpiä henkilöitä marsalkan ja kenraali Heinrichsin ohella.

Iltalukemisena Airolla oli usein Sun Tsun (Sunzi) 6. vuosisadalla eaa. julkaistu Sodankäynnin taito, johon hänen mukaansa sisältyi "koko sotataito". Airo tutustutti myös Mannerheimin kirjaan.

Airoa pidettiin yhtenä harvoista upseereista, jotka uskalsivat olla eri mieltä ylipäällikön kanssa. Hän kertoo tulleensa kuitenkin toimeen kaikkien muiden paitsi kenraali Paavo Talvelan kanssa.

Airo toimi yleisesikunnan päällikkönä vuosina 1944-1949. Vuonna 1945 hänet pidätettiin syytettynä osallisuudesta asekätkentään.

Kenraali pääsi vankeudesta vuonna 1948 syyttömäksi julistettuna. Hänet kuitenkin vapautettiin seuraavana vuonna virastaan "yleisen edun" nimissä.

Monista muista kollegoistaan poiketen Airo ei julkaissut sodan jälkeen muistelmiaan. Tämän johdosta häntä alettiin kutsua "vaikenevaksi kenraaliksi".

Leo Lehdistö ja Pekka Holopainen haastattelivat A. F. Airoa tammikuussa 1978.

Teksti: Jukka Lindfors