Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Apartheid ja Etelä-Afrikka /

Raportti poliisivaltiosta

1965

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Apartheidin vastustajat puhuvat (ote) 05.06.1965 | kesto: 26:46 (Audio)

Reportaasimatkallaan Etelä-Afrikassa Erkki Hatakka sai haastatella kotiarestiin tuomittua toisinajattelijaa vain piha-aidan yli. Paljastui myös, että opiskelukin saattoi tässä maassa olla hallituksen vastainen rikos.

Länsimaisella sivistyksellä ylpeilevä Etelä-Afrikan hallitus ylläpiti järjestelmää, jossa oli helppo havaita poliisivaltion piirteitä, Erkki Hatakka totesi raportissaan vuonna 1965. Käytössä oli kaikkiaan 25 eri rangaistustapaa toisinajattelevien vapauden rajoittamiseksi.

Lakitekstit oli laadittu epämääräisiksi ja tulkinnanvaraisiksi. Ihminen voitiin tuomionsa jälkeen tuomita toisesta teosta, joka oli muuttunut laittomaksi vasta hänen rangaistuksensa aikana. Pannamääräyksiä ja monivuotisia kotiaresteja voitiin panna toimeen syytä ilmoittamatta.

Hatakan haastattelema kirjailija käsi viisivuotista täydellistä kotiarestia, jonka aikana hän ei saanut poistua pihansa rajojen ulkopuolelle. Niinpä haastattelukin oli tehtävä pihaa ympäröivän aidan yli. Syynä rangaistukseen oli kuuluminen värillisen väestön kongressiliikkeeseen.

Ulkomailla opiskellut saattoi saada tuomion, mikäli hänen tarkoituksenaan oli koulutuksen avulla auttaa kansaansa. Syynä oli, että tämä kuului myös kielletyn Afrikan kansalliskongressin (ANC) tarkoitusperiin, ja ANC:n päämäärien edistäminen puolestaan oli rangaistavaa,

Oheinen ohjelma kuulu Erkki Hatakan moniosaiseen sarjaan Etelä-Afrikan apartheidista. Hatakka vietti reportaasimatkallaan kaksi kuukautta, ja reportaasien äänensävy on loppua kohti muuttunut selkeän kriittiseksi.

Osa sarjan haastatelluista esiintyy nimettöminä turvallisuutensa tähden. Haastatteluja jouduttiin tekemään poikkeusjärjestelyin ulkopuolisten korvien välttämiseksi. Hatakalla on ohjelmansa saatteeksi myös poikkeuksellinen viesti: ”Siltä varalta, että nämä nauhat joutuisivat Etelä-Afrikan viranomaisten käsiin, vakuutan ettei yksikään ulkopuolinen henkilö kuullut niitä Etelä-Afrikan rajojen sisäpuolella.”

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Afrikan kansalliskongressi, Afrikka, ANC, apartheid, Etelä-Afrikka, ihmisoikeudet, ihmisoikeusloukkaukset, Johannesburg, kotiaresti, liikkumisvapaus, mielipiteenvapaus, poliisivaltio, rasismi, reportaasit, rotusyrjintä, sananvapaus, toimeentulo, toisinajattelijat, vankeus