Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Suomen kirjallisuus Agricolasta 1900-luvun alkuun /
Ilmari Kianto - Kainuun laulaja
1958
OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.
NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
-
Ilmari Kiannon haastattelu 02.11.1958 | kesto: 43:19 (Audio)
Unto Miettinen haastattelee 84-vuotiasta korpikirjailijaa ja tapaa alkuperäisen Ryysyrannan Joosepin aikalaisia.
Ilmari Kianto (1874-1970) tuli tunnetuksi ennen muuta lapsuusseutunsa Kainuun kuvaajana.
Varhaiskauden runoissaan hän ylisti seutua romanttisesti omistaen sille mm. uhmakkaan Nälkämaan marssin.
Vuonna 1909 ilmestyneen realistisen Punainen viiva -romaanin aiheena oli Kainuun syrjäseutujen kansan yhteiskunnallinen herääminen.
Vuonna 1924 ilmestynyt Ryysyrannan Jooseppi oli kursailematon mutta samalla runollisen naturalistinen kuvaus suomalaisesta köyhyydestä.
Radion selostusretkikunta samoaa ohjelmassa hartain mielin "samoja selkosia, joilla Jooseppi aikanaan veti veturiaan ja Riika ja Topi kenties sujuttelivat punaisen viivan vetoon".
Teksti: Jukka Lindfors
AVAINSANAT: haastattelut, Kainuu, kainuulaiset, kirjailijat, kirjallisuus, köyhyys, naturalismi, romaanit, runoilijat, runot, syrjäseudut, yhteiskunnallinen muutos
Tietolaatikko
- Ilmari Kiannon tuotanto:
- Väärällä uralla. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1896.
- Soutajan lauluja: kokoelma pieniä runoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1897.
- Hiljaisina hetkinä: toinen kokoelma laulurunoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1898.
- Lauluja ja runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius). WSOY, 1900.
- Margareeta; sydämmen säveliä. (Nimellä Ilmari Calamnius. Otava, 1900.
- Nuoria lauluja vanhasta säästöstä. (Nimellä Ilmari Calamnius). Kansan Kuvalehden Kustannusyhtiö, 1902.
- Kiannan rannoilta Kaspian poikki: päiväkirjani kesämatkalla kotimaassa ja Venäjällä. Alas Oulujokea. Alas Volgavirtaa. Yli Kaukasus-vuorten. Läpi Krimmin niemen v. 1902. (Nimellä Ilmari Calamnius). Eero Erkko, 1903.
- Nuoren miehen kädestä: kokoelma mielialoja. (Nimellä Ilmari Calamnius). Otava, 1904.
- Isänmaallisia runoelmia. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1906.
- Auskultantin päiväkirja: pöytälaatikon salaisuuksia. (Nimellä Antero Avomieli). Karisto, 1907.
- Nirvana: lemmentarina.(Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Otava, 1907.
- Sieluja kevät-yössä: vilahdus Moskovasta. (Nimellä Ilmari Calamnius-Kianto). Vihtori Kosonen, 1907.
- Kärsimys: sukupuolinen sielukuvaus nuorten elämästä. Kirj. Salanimi. Kuopion uusi kirjapaino, 1909.
- Pikku syntejä. Vihtori Kosonen, 1909.
- Punainen viiva. Otava, 1909.
- Pyhä viha: romaani. Vihtori Kosonen, 1909.
- Kapinoitsija. Kuopion uusi kirjapaino, 1910.
- Pyhä rakkaus tai pienen lapsen elämä ja kuolema. Otava, 1910.
- Orjantappuroita. Kansa, 1911.
- Metsäherran herjaaja. Otava, 1912.
- Vapaauskoisen psalttari. M. V. Vuolukka & K, 1912.
- Poro-kirja. Otava, 1913.
- Talviretkiä Pohjolassa. Karisto, 1915.
- Turjanlinnan satukirja: Onnille ja muille Suomen lapsille. Otava, 1915.
- Vienan virroilta, Karjalan kankahilta: matkakuvauksia. Otava, 1915.
- Kiertävä kirjailija: pikakuvia turneematkalta. Kirja, 1916.
- Kotoisten rantojen ikuinen kohina. WSOY, 1916.
- Avioliitto: tarina tuhansien joukosta. Kirja, 1917.
- Vienan kansan kohtalo: heimoromaani. WSOY, 1917.
- Hakkaa päälle! Sotarunoja valkoiselle armeijalle. Tekijä, 1918.
- Suomi suureksi, Viena vapaaksi: sotakesän näkemyksiä. Karisto, 1918.
- Vielä niitä honkia humisee… Pohjolan kustannus oy, 1918.
- Kolme hyvää juttua. Otava, 1920.
- Vienan neitsyt: korkeaveisu Karjalalle, sotasatu Suomelle. Ahjo, 1920.
- Vanha pappila. Otava, 1922.
- Iloista kyytiä Rajakomendantin autossa. Otto Andersin, 1924.
- Ryysyrannan Jooseppi: köyhälistötarina Suomesta. Otava, 1924.
- K.H.P.V. Kohtuullisen hutikan pyhä veljeskunta.: yhteiskunnallinen boheemisatiiri. Otava, 1925.
- Suloisessa Suomessamme: pientä seikkailua Sirkka-Liisan kanssa rajaseudulla. Otto Andersin, 1925.
- Hallan jääkärit: korpisatunäytelmä. Otava, 1925.
- Kuhmon kulmilta: matkavälineinä postiauto-takatuuppari ja suutarin hevoset. Turistin tunnelmia raukoilta rajaseuduilta. Gummerus, 1927.
- Elämän ja kuoleman kentältä: sotarunoilija Aarni Suursalon vaikutelmia vapaussodasta. Otava, 1928.
- Papin poika: kirja elämästä. Otava, 1928.
- Nuori runoilijamaisteri: papin poika muistelee menneitä. Otava, 1931.
- Patruunan tytär: romaani Ämmän ja Kurimon rautaruukien ajoilta. Otava, 1933.
- Vanha postineiti: korpiromaani. Karisto, 1935.
- Vienan Karjala – Kalevalan kehto: erämaankävijän elämyksiä. Otava, 1935.
- Korpikirjailijan kirot: elämyksiä. Karisto, 1938.
- Moskovan maisteri: nuoren kielenopiskelijan elämyksiä tsaarivallan aikuisessa Moskovassa vv. 1901-1903. Suomen kirja, 1946.
- Poika maailman kylillä: muistelmia matkalta Puolaan ja Tsekkoslovakiaan. Suomen kirja, 1946.
- Omat koirat purivat: pidätetyn päiväkirja vuodelta 1940. Fennia, 1948.
- Iki-Kianto muistelee. Otava, 1954.
- Mies on luotu liikkuvaksi: Iki-Kianto muistelee matkojaan. Otava, 1957.
- Elävän arkiston kirjailijahaastattelujen ja -esittelyjen teosluettelot:
- Sari Jovero
- Johanna Mälkki
- Jussi Pylväs
Sisältötiedot
ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Ilmari Kianto - Kainuun laulaja. Unto Miettisen selostus, oppaana maisteri Jyri Schreck.
HAASTATELTAVAT: Ilmari Kianto, Saimi Muttilainen, Iikka Manninen
ESIINTYJÄT: Jyri Schreck
MUUT HENKILÖT: Jooseppi Kyllönen, Maila Talvio, Zachris Topelius
OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Unto Miettinen
Kuva: Ilmari Kianto. YLE
Julkaistu 08.09.2006