Mollbergin Tuntematon oli valmistuessaan kaikkien aikojen kallein suomalainen elokuva.

Ajatus Tuntemattoman sotilaan uudelleenfilmaamisesta eli pitkään ennen Mollbergin elokuvaa. Edvin Laineen vuonna 1955 valmistunut Tuntematon sotilas koettiin vanhahtavaksi, elokuva oli sävyltään ajalle tyypillisesti sentimentaalinen ja kansallisia elementtejä korostava.

Jo 1960-luvun lopulla Jörn Donner varasi Tuntemattoman sotilaan filmausoikeudet itselleen ja suunnitteli elokuvaa yhdessä Matti Kassilan kanssa. Kassilan vetäydyttyä Rauni Mollberg kiinnostui hankkeesta.

Varsinaisesti projekti pääsi vauhtiin 1980-luvun alussa. Vuonna 1979 Jouko Turkka ohjasi Helsingin Kaupunginteatteriin Tuntemattoman sotilaan, joka teki kirjailija Väinö Linnaan suuren vaikutuksen.

Turkan sovituksessa kansan mieliin luutuneet mielikuvat romaanista ja sen henkilöistä räjäytettiin rikki, Edvin Laineen elokuvalle tyypillinen elämöinti ja hauska rehvastelu jätettiin syrjään ja kuoleman läsnäolo korostui.

Turkan ehdottomuus miellytti Linnaa ja samaa taiteellista peräänantamattomuutta ja kunnianhimoa hän näki myös ohjaaja Rauni Mollbergissa. Mollberg otti Linnan mielestä oikealla tavalla riskejä elokuvanteossaan.

Tuntemattoman sotilaan filmaamisessa Rauni Mollbergin oikeana kätenä toimi nuori apulaisohjaaja Veikko Aaltonen, joka kantoi suuren vastuun myös elokuvan käsikirjoituksesta. Käsikirjoitusta suunniteltiin Väinö Linnan Hämeenpuiston asunnossa Tampereella.

Linnan loikoili sohvalla ja kommentoi yleisfilosofiseen tyyliin romaaniaan. Varsinaisen elokuvakäsikirjoituksen työstämiseen hän ei kuitenkaan osallistunut, lukuun ottamatta kiljunjuontikohtaukseen lisättyjä vänrikki Koskelan lapsuusmuistoja.

Valmistuessaan Mollbergin Tuntematon sotilas oli kiistelty ja ristiriitainen hanke. Elokuvaa mainostettiin sodanvastaisena ja yleisön mielipiteet projektin tarpeellisuudesta kävivät ristiin. Edvin Laineen kansallisen suurelokuvan uudelleenfilmaus herätti kritiikkiä.

Yleisönosastokirjoittajat huolestuivat projektista, jossa ”kansallisen puolustustaistelun kuvausta väärennettiin pasifistiseksi propagandaksi”. Myös elokuva-alan sisällä Mollbergin kallista hanketta kohtaan tunnettiin epäluuloa.

Kansallinen taakka harteillaan Rauni Mollbergin työsti Tuntemattomasta sotilaasta elokuvan, joka vielä 2000-luvullakin on säilyttänyt uskottavuutensa. ”Tämän kaltaista elokuvaa ei tässä maassa ole tehty, eikä ihan heti tehdä. Ei ole toista teosta, jonka uskottavuus ja vaikuttavuus olisi Mollen tuntemattoman luokkaa”, kiteytti ohjaaja Klaus Härö Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan merkityksen suomalaiselle elokuvalle.

Tapahtui 1985 -sarjassa Rauni Mollbergin Tuntemattoman sotilaan apulaisohjaajana toiminut Veikko Aaltonen muistelee elokuvan kuvauksia ja kertoo, minkälaisia ohjeita Väinö Linna ja Rauni Mollberg antoivat käsikirjoitusta työstävälle nuorelle ohjaajalle.

Teksti: Tapio Pajunen

AVAINSANAT: dramatisointi, elokuva, elokuvat, haastattelut, jatkosota, kritiikki, käsikirjoittaminen, ohjaajat, pasifismi, romaanisovitukset, tulkinta, Tuntematon sotilas

Anna palautetta sivun sisällöstä