Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Välirauha 1940 /

Suruliputus koko maassa

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Välirauha vuosi 1940 | kesto: 0:53 (Video)

Moskovan ankarat rauhanehdot herättivät koko maassa suurta murhetta. Kun alueluovutuksista ja muista ehdoista saatiin 13.3.1940 tieto, Suomessa järjestettiin suruliputus.

Maan itsenäisyys säilyi, mutta hinta oli kallis. Kaatuneita oli lähes 28 000 ja haavoittuneita noin 44 000. Yli 420 000 suomalaista oli joutunut jättämään kotinsa.

Alueluovutuksiin kuuluivat Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, osa Sallan kunnasta ja osa Kalastajasaarentoa Petsamosta. Hanko jouduttiin tyhjentämään ja vuokraamaan Neuvostoliitolle sotilastukikohdaksi 30 vuodeksi.

Kolme kaupunkia – Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala – menetettiin Neuvostoliitolle.

Kesällä 1940 Neuvostoliitto miehitti Baltian maat, joille se oli esittänyt samanlaisia aluevaatimuksia kuin Suomelle. Kun Viro, Latvia ja Liettua menettivät itsenäisyytensä, Suomessa pelättiin samaa kohtaloa.

Suomi etsi ulospääsyä pohjoismaisen puolustusyhteistyön tai jopa Ruotsin kanssa solmittavan valtioliiton kautta. Neuvostoliitto kuitenkin torjui pohjoismaista puolustusliittoa koskevat hankkeet jyrkästi.

Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov matkusti 12. marraskuuta 1940 Saksaan ja vaati Ribbentrop-sopimukseen vedoten Suomen suhteen vapaita käsiä.

Käytännössä tämä olisi merkinnyt Suomelle samaa kohtaloa kuin Baltian maille - itsenäisyyden menetystä. Saksassa Neuvostoliiton vaatimus torjuttiin. Suurvaltapolitiikan suhdanteet olivat muuttumassa.

Hitlerin suunnitelmissa kangasteli jo Barbarossa-suunnitelma - hyökkäys Neuvostoliittoon, jonka kanssa se oli vain hetkeä aikaisemmin sopinut Euroopan jaosta ja hyökkäämättömyydestä.

Tässä asetelmassa oli myös Suomen mahdollisuus. Suomen sotilaallinen ja poliittinen johto hakeutui yhteistyöhön Saksan kanssa, kun muita vaihtoehtoja ei juuri ollut. Talvisotaa edeltävään tilanteeseen, jolloin Suomi oli yksin, ei enää uudestaan haluttu.

Teksti: Reijo Perälä