Euroopan mestaruudesta yleisurheilussa on kilpailtu vuodesta 1934 alkaen. Suomen urheilijoista parhaiten ovat menestyneet pitkän matkan juoksijat.

14 audio- ja 70 videoleikettä

Vuonna 1983 alkaneet yleisurheilun MM-kisat pidettiin aluksi neljän vuoden välein. Suomen menestyksestä ovat vastanneet ennen muuta keihäänheittäjät ja kävelijät.

80 videoleikettä

1950-luku oli yleisurheilumaaotteluiden kulta-aikaa Euroopassa. Vilkkaimpina kesinä saattoi olla 150 kohtaamista eri maiden kesken. Syyskuussa 1953 oli vuorossa Suomi-Ranska –ottelu Helsingin Olympiastadionilla.

2 videoleikettä

Euroopan yleisurheilumestaruuksista kilpailtiin kymmenettä kertaa elokuussa 1971. Itä-Saksa oli kisatilaston ylivoimainen voittaja 32 mitalillaan.

6 videoleikettä

Yleisurheilun ensimmäiset MM-kisat pidettiin Helsingissä elokuussa 1983. Tapahtuman merkkimies oli kolme kultaa kahmaissut amerikkalainen Carl Lewis.

7 videoleikettä

Kymmenennet yleisurheilun MM-kisat pidettiin jälleen Helsingissä. Kilpailut olivat myrskyisät: ne jouduttiin välillä keskeyttämään rankkasateen vuoksi.

9 videoleikettä

Afrikka otti jälleen kaikki pitkien ja keskipitkien juoksumatkojen voitot yleisurheilun 9. MM-kisoissa. Suomelle ei kilpailuissa hellinnyt yhtäkään mitalia.

4 videoleikettä

Neljänsissä yleisurheilun MM-kisoissa rikottiin roppakaupalla ennätyksiä, ja Kiinan naiset pinkoivat maailman kestävyysjuoksun kärkeen.

7 videoleikettä

Yleisurheilun toisissa MM-kilpailuissa kestävyysjuoksun kärkeen nousivat afrikkalaiset juoksijat. Doping ja välistävedot mustasivat kisasaavutuksia.

2 videoleikettä

Kaikkien aikojen viides Suomen ja Saksan välinen yleisurheilumaaottelu käytiin Helsingin Olympiastadionilla elokuussa 1955. Saksa voitti ottelun pistein 111-103.

2 audioleikettä ja 1 videoleike