Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / C. G. E. Mannerheim - Suomen marsalkka /

Mannerheimin muisto

1951

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Monipuolinen ura 01.02.1951 | kesto: 8:25 (Video)

Tsaarin armeijan upseeri, valtiohoitaja, ylipäällikkö ja presidentti. Marsalkka Mannerheimin ura oli värikäs ja yllättäviä käänteitä täynnä.

Välillä Mannerheim oli juhlittu sankari, välillä hän joutui vallankäytön keskiöstä sivupoluille. Puolustusneuvoston puheenjohtajana hän kiukutteli poliittisille päättäjille ja uhkasi usein erollaan, kun asiat eivät hoituneet hänen haluamallaan tavalla.

Vasemmisto vierasti valkoisen armeijan ylipäällikköä pitkään. Talvi- ja jatkosodan aikana hänestä kuitenkin tuli itsenäisyydestään taistelevan maan kiistaton symboli.

Mannerheimin äidinkieli oli ruotsi, joten suhde suomenkieliseen kansaan oli aluksi etäinen. Lisäksi hän puhui sujuvasti saksaa, ranskaa ja venäjää. Suomen kielen hän oppi vasta palattuaan Suomeen keskelle itsnäistymistaistelua.

Itsenäisen Suomen ainoaksi sotamarsalkaksi hänet ylennettiin vuonna 1933. Suomen sotamarsalkan arvon hän sai vuonna 1942 täytettyään 75 vuotta.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: arvostus, filmikatsaukset, isänmaallisuus, Kaivopuisto, Kirkniemi, kuolema, marsalkat, metsästys, muistelu, presidentit, sankarivainajat, urakehitys, Virkkala

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Filmikatsauksiksi nimitetään pitkien elokuvien edellä elokuvateattereissa esitettyjä kotimaisia lyhytelokuvia. Sisällöltään valistavien, opetuksellisten ja uutisluontoisten katsausten kulta-aikaa oli 1950-luku.