yle.fi




Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Stalinismista Brežnevin aikaan /

Neuvostoliiton jättipommi hätkähdytti maailmaa

1961-1962

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Libanonilainen Edmont Khayat osoittaa Oslossa mieltään suurvaltojen ydinasekokeita vastaa (1961). Yle kuvanauha.

Suurvaltojen kilpavarustelu huipentui 30. lokakuuta 1961, kun Neuvostoliitto räjäytti Novaja Zemljalla maailman suurimman ydinpommin. 50 megatonnin tehoinen ase vastasi neljää tuhatta Hiroshiman tuhonnutta atomipommia.

Maailmalla koe nostatti jyrkkiä vastalauseita ja mielenosoituksia. Näistä erikoisin oli yhden miehen ristisaatto Oslossa. Libanonilainen Edmont Khayat vastusti suurvaltojen ydinkokeita kantamalla isoa puuristiä, johon oli kaiverrettu englanniksi ja arabiaksi sana "ihmiskunta". Hän luovutti vetoomuksensa Is-Britannian, USA:n ja Neuvostoliiton lähetystöille (leike 3).

Suomessa säästyttiin neuvostopommien suoralta ydinsaasteelta edullisen tuulitilanteen ansiosta. Radioaktiivinen laskeuma kiersi kertaalleen maapallon ennen kuin ehti Suomeen. Säteilytilanteessa ei viranomaisten mukaan ollut mitään hälyttävää, ja "atomiräjäytyksillä" oli vähäinen vaikutus myös "luonnon suureen sääkoneeseen" (leikkeet 1-2).

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: kylmä sota, Neuvostoliitto, Novaja Zemlja, radioaktiivisuus, säteily, Tsar-Bomba, vetypommit, ydinaseet, ydinkokeet

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Neuvostoliiton ja USA:n ydinkokeet olivat olleet pysähdyksissä vuoden 1958 jälkeen. Vuosina 1960-1961 maiden suhteet kiristyivät uudelleen mm. U-2-vakoilulennon ja Berliinin kansainvälisoikeudellista asemaa koskevan riidan johdosta. Kriisin kuumenemista ydinsodaksi pidettiin täysin mahdollisena.
  • Neuvostoliiton uusi ydinkoesarja alkoi syyskuussa 1961. Marraskuulle asti räjäytyksiä tehtiin miltei päivittäin. USA aloitti jo syyskuun puolivälissä oman koesarjansa Nevadassa ja jatkoi testejä keväällä Tyynellämerellä.
  • Neuvostojohtaja Nikita Hruštšov ilmoitti superpommista maailmalle jo etukäteen. Kömpelön ja epäkäytännöllisen tuhoaseen laukaisu olikin tarkoitettu ennen kaikkea osoittamaan itäisen suurvallan mahtia. "Tsar Bomba" ("pommien kuningas"), kuten sitä lännessä nimitettiin, oli alun perin suunniteltu peräti 100 megatonnin tehoiseksi.
  • Kommunistipuolueen keskuskomitea päätti pommin laukaisusta 28.10.1961. Samana päivänä se päätti lähettää Suomelle nootin, jossa YYA-kumppani kutsuttiin sotilaallisiin neuvotteluihin Euroopan kiristyneen tilanteen vuoksi. Nootti luovutettiin pommin räjäytyspäivänä.
  • Andrei Saharovin työryhmän valmistama ydinase pudotettiin lentokoneesta 30. lokakuuta 1961. Se räjähti neljän kilometrin korkeudella kello 10.32 Suomen aikaa. Välähdys näkyi tuhannen kilometrin päähän, ja räjähdys jätti jälkeensä 60 kilometrin korkuisen sienipilven.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Vetypommin räjäytys.
Ydinräjäytys 50 megatonnia.
KAMERAKIERROS 834. UUTISET.
Yhdysvaltain ydinkokeet ilmakehässä jatkuvat.

HAASTATELTAVAT: Kauno Salimäki, Eijo Vesanen, S. N. Venho, Mauno Porkka
MUUT HENKILÖT: Edmond Khayat

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1: Markus Similä (toim).
Leike 2: Jouni Mykkänen (toim).
Leike 4: Pirkko Kankainen, Knud Möller, Erkki Arni, Aarre Nojonen (toim).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Jukka Rislakki: Paha sektori. Atomipommi, kylmä sota ja Suomi. WSOY 2010.

Kuva: Libanonilainen Edmont Khayat osoittaa Oslossa mieltään suurvaltojen ydinasekokeita vastaa (1961). Yle kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 28.01.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä