Romaanissa maailma on kummallinen paikka. Siellä ovat mukana niin Ihmemaan Liisa, Peter Pan kuin Raamatun Eesau ja paljon apinoita.

Päähenkilö on ihmisapina, yksityisetsivä Hanuman, jonka nimi on tuttu hindumytologiasta.

Hyvösellä on romaanissa paljon viittauksia myös muihin uskontoihin, mm. Raamatusta tuttu Eesau on yksi tärkeä hahmo.

Kolmantena avainhenkilönä tarinassa on salaperäinen Luna, joka kertoo neljästä unestaan: Atlantis, Babylon, Shangri-La ja Eldorado. Näissä kappaleissa Luna pohtii vaikenemista ja sitä miten tarinaan tutustuminen on tutkimusretki ihmismieleen.

Hyvönen luokittelee ihmiset ja muut eläimet sirullisiin ja siruttomiin. Siruttomien on turha haaveilla julkisesta koulusta, ja he jäävät yleensäkin ilman rekisteröityä olemassaoloa.

Viivi Hyvönen kirjoittaa myös vaihdokaslapsista ja siitä miten perhe- ja sukulaissuhteet on katkaistu heti syntymän jälkeen.

Apina ja Uusikuu -romaani pyörittelee paljon teemaa ihmisen aitoudesta ja kuka ihminen oikeasti on. Hyvönen kysyy sitä, että jos joku ei tietämättään olisikaan aito, tekisikö se hänestä jonkun muun kuin oman itsensä. Ainoa, joka tarinassa säilyttää aitoutensa on Hanuman. Hän oivaltaa matkallaan apinasta ihmiseksi, että ei kilpailu vaan kilvoittelu tekee ihmisen.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

AVAINSANAT: alluusiot, dystopiat, kansalaiset, kaunokirjallisuus, kirjailijat, kirjallisuus, metafiktio, romaanit, tekoelämä, tieteiskirjallisuus, tulevaisuus, valvonta, yhteiskuntakuvaus

Anna palautetta sivun sisällöstä