Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / TV- ja radioviihde / Hupihetkiä radiossa /

Aune Haarlan radioparodioita

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Säärijärven Paavo 10.05.1958 | kesto: 3:28 (Audio)
Kuuntelijan välikysymys 28.09.1958 | kesto: 1:57 (Audio)
Kohtelias kauppias 12.09.1962 | kesto: 1:30 (Audio)
Mätäkuutamotango 11.04.1967 | kesto: 2:05 (Audio)
Hän kopeloitsi viuluaan 11.04.1967 | kesto: 1:28 (Audio)
Ilkka Ryömä: Omatekemä 09.03.1969 | kesto: 1:42 (Audio)
Sataman sisaren synti 21.09.1969 | kesto: 7:46 (Audio)
Kolhoosien kärjessä 21.09.1969 | kesto: 2:29 (Audio)
Leo Jokela lukee markiisi D. Saden muistelmia 07.02.1971 | kesto: 3:47 (Audio)
Kädenojennus RSO:n ystäville 07.02.1971 | kesto: 4:02 (Audio)

Aune Haarla oli 1950- ja 1960-lukujen radioviihteen keskushahmoja. ”Annuli halusi tehdä ohjelmia, joissa pyrittiin aina ylittämään kielletyn raja”, Antero Alpola luonnehti aisapariaan.

Aune Haarla (1923-1976, aik. Ala-Tuuhonen, os. Lahdelma) tuli radion palvelukseen äänitarkkailijaksi vuonna 1943. Hän aloitti radiohupailujen kirjoittamisen jo ennen siirtymistään ajanvieteosaston sihteeriksi vuonna 1951. Toimittajaksi ja Antero Alpolan työtoveriksi hänet nimitettiin vuonna 1956.

Yhdessä Alpolan kanssa hän loi Kankkulan kaivolla –sarjan vuonna 1956. Lakonisesta ironiastaan tunnetun Haarlan omia ohjelmia olivat mm. Perheilta, Tuohikontti, Terveisiä tutuille, Leporadio ja monet yksittäiset hupailut.

Alpolan mukaan ”Annuli” pyrki usein ohjelmatyön ulkopuolellakin ärsyttämään tai tyrmistyttämään kanssakansalaisia. Hän saattoi tilata hienossa ravintolassa ”tuopin paloviinaa” tai pyytää huonekaluliikkeen myyjää esittelemään ”tautivuoteita”.

Tuohikontti-ohjelmassa esitettiin toukokuussa 1958 esitettiin J. L. Runebergin Saarijärven Paavo –runon modernisoitu versio nimeltä "Säärijärven Paavo", joka kosketteli poliittisesti arkaa aihetta: viljelijöiden maataloustukiaisia. Haarla sai ohjelmasta ankaran huomautuksen, ja hänet määrättiin tarkastuttamaan jokainen käsikirjoituksensa Teatteriosaston päälliköllä.

Iskelmien, filmidialogien, kaunokirjallisuuden ym. tyyliparodioissa Aune Haarla oli ehkä herkullisimmillaan, vaikka kuului itsekin irvailemaansa ammattikuntaan. Nimimerkkien "Annuli" ja ”Anu Tuulos” tunnettuja sanoituksia ovat mm. Metsäkukkia, Mustalaisviulu, Pustan kehtolaulu,Teddykarhujen huviretki ja Tippavaaran Isännälle tehdyt Pigalle ja Pitkä matka on Tippavaaraan.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: huumori, ironia, komiikka, käsikirjoittajat, maatalous, pakinat, pakinoitsijat, parodia, radio-ohjelmat, suomalaisuus, viihdeohjelmat, yhteiskuntakritiikki

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Tuohikontti.
Tuohikontti 38.
Älä itke äitini, älkääkä muutkaan omaiset. Iskelmän muistotilaisuus Lahdessa.
Leporadio.
Terveisiä tutuille lähettää Aune Haarla.
Terveisiä tutuille.

ESIINTYJÄT: Maj-Britt Heljo, Ilkka Ryömä, Leo Jokela, Aune Ala-Tuuhonen, Aune Haarla

OHJELMAN TEKIJÄT:
Aune Ala-Tuuhonen/Aune Haarla (toim).
Maj-Britt Heljo (juont, leike 1)
Aila Arajuuri (juont, leike 3)
Reijo Vuorinen (mus sov, leikkeet 4-5)
Eero Leväluoma (ohj, leike 5)