Elävä arkisto / Ulkomaat / Maailmanpolitiikka / Apartheid ja Etelä-Afrikka /

Mitä apartheid meille kuuluu?

1993

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Dokumentti 30.05.1993 | kesto: 57:01 (Video)

Suomen oli vaikea ottaa kantaa Etelä-Afrikan apartheid-politiikkaan. Perinteeksi muodostui, että valtioiden sisäisiin asioihin ei puututa.

Kansainvälisesti Etelä-Afrikan tilanteen epäoikeudenmukaisuus ja julmuus nousivat esille etenkin vuonna 1960, kun Kansallisen puolueen hallinnoima poliisi tappoi 69 mustaa Sharpevillen verilöylyssä.

Sodanjälkeisen Suomen harvainvaltainen ulkopolitiikka otti heikosti kantaa kansainvälisiin ihmisoikeusasioihin.

Myös ulkomaankauppa oli keskeinen tekijä linjoja määriteltäessä. Esimerkiksi vuonna 1969 ulkoministeri Ahti Karjalainen ei nähnyt mitään hyötyä Suomen ja Etelä-Afrikan kauppasuhteiden katkaisemisessa.

Kansalaisjärjestöjen ja YK:n henkisessä imussa myös Suomi alkoi ottaa 60-luvulla voimakkaammin kantaa apartheidiin. Keskeinen oli myös 60-luvun Merimiesunionin boikotti.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: apartheid, Etelä-Afrikka, ihmisoikeudet, kansainvälinen politiikka, kansainväliset suhteet, kauppasaarrot, Merimiesunioni, rasismi, rotusyrjintä, Sharpevillen verilöyly, Soweto, talouspakotteet, ulkopolitiikka

Anna palautetta sivun sisällöstä

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Tosi asiaa - Etelä-Afrikka

TV1 Tiede- ja kulttuuridokumentit

HAASTATELTAVAT: Allister Sparks, Helge von Knorring, Max Jakobson

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja, ohjaaja: Timo-Erkki Heino
Kuvaaja: Simon Standford, Alvin Andrews, Juhani Häyrynen, Mauri Jokelainen, Atte Kaartinen, Kari Kostiainen, Juhani Sarro
Äänityöt: Antti Kukkavuori, Sakari Virkki, Raimo Savolainen, Olavi Viljakainen
Tehosteet: Åke Andersson
Leikkaus: Markku Pulkkinen
Grafiikka: Eila Terävä
Kuvaussihteeri: Eija Aspelin
Käännökset: Vesa Kuittinen

Kuva: Sharpevillen verilöyly. YLE kuvanauha.