yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Kirjailijat äänessä /

Marko Tapio ja Arktinen hysteria

1968, 1976

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Marko Tapio (1968). YLE kuvanauha.

Kirjailija Marko Tapion pääteosta Arktinen hysteria pidetään vastineena Väinö Linnan Pohjantähti-trilogialle ja Tuntemattomalle sotilaalle. Neliosaiseksi suunnitellusta teossarjasta ehti ilmestyä kaksi osaa ennen kirjailijan kuolemaa.

Marko Tapio (1924-1973) julkaisi esikoisromaaninsa Lasinen pyykkilauta vuonna 1952. Romaani Aapo Heiskasen viikatetanssi vuonna 1956 merkitsi Tapion läpimurtoa kansalliskirjallisuuteen.

Tapion päätyöksi muodostui neliosaiseksi kaavailtu, yhteiskuntaa erittelevä romaanisarja Arktinen hysteria, josta ehti ilmestyä kaksi osaa: Vuoden 1939 ensilumi ja Sano todella rakastatko minua.

Arktisen hysterian toinen osa perustuu saarijärveläisen Vihtori Kauton haastatteluun. Romaanissa liikutaan Saarijärven miesten mukana talvi- ja jatkosodassa.

Tapiosta ja hänen tuotannostaan on tehty useita tutkimuksia. Filosofian tohtori Anne Friedin vuonna 1975 ilmestynyt tutkimus oli merkittävä. Friedin tutkimusote oli Suomessa harvemmin sovellettu syvyyspsykologinen.

Arktisessa hysteriassa usein esiintyvä poliittisten ajatusten ja ongelmien pohdinta liittyi Friedin mukaan uskon ongelmaan, joka oli olennainen osa Tapion persoonallisuutta.

”Minusta tuntuu, että Anne Fried on - seuratessaan Tapion tuotannon toistuvia aiheita – ratkaissut sen noidanlukkomaisen arvoituksen, joka on Tapion koko tuotannon taustalla”, sanoo kirjallisuudentutkija ja kriitikko Pekka Tarkka Kulttuuriraportissa 1976.

Teksti: Rita Landström

AVAINSANAT: haastattelut, hysteria, jatkosota, kaunokirjallisuus, keskisuomalaiset, kirjailijat, kirjallisuus, saarijärveläiset, Saarijärvi, talvisota

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Marko Tapio eli Marko Viktor Tapper
  • s. 15.08.1925 Saarijärvi – k. 14.06.1973 Seinäjoki.
  • Tapperin taiteilijaveljesten vanhin.
  • Vapaa kirjailija vuodesta 1952.
  • Kirjailijanimen Tapio keksi WSOY:n johtaja Yrjö A. Jäntti. Kirjailija ei koskaan mieltynyt nimeen.
  • Marko Tapion teoksia:
  • Arktinen hysteria I: Vuoden 1939 ensilumi (1967) WSOY
  • Arktinen hysteria II: Sano todella rakastatko minua (1968) WSOY

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Kirjailijan puheenvuoro. Marko Tapion haastattelu.
Kulttuuriraportti.

YLE Radio 1, TV1 Kulttuuritoimitus

HAASTATELTAVAT: Marko Tapio, Vihtori Kautto, Pekka Tarkka

OHJELMAN TEKIJÄT:
Toimittaja: Paavo Eini
Toimittaja: Timo Hämäläinen

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Anne Fried: Marko Tapio. Englanninkielisestä käsikirjoituksesta suom. Raija Mattila. (1975) WSOY.
  • Tuulikki Valkonen: Mäyhä. Lähikuvia Marko Tapion elämästä. (2003) Tammi.
  • Matti Kuhna, väitöstutkimus: Kahden maailman välissä. Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana. (2004) Jyväskylän yliopisto.

Kuva: Marko Tapio (1968). YLE kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 18.10.2007

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä