Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Talvisodan ankarat päivät 1939-1940 /

Venäläisen lentoupseerin haastattelu

1939

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Venäjänkielinen haastattelu 07.12.1939 | kesto: 18:24 (Audio)

Neuvostoliitto aloitti talvisodan 30. marraskuuta 1939 pommittamalla Suomen suurimpia kaupunkeja. Joulukuun alkupäivinä taltioitiin alasammutun lentäjän haastattelu.

Haastattelu on tehty Karjalan Kannaksella, ja se on merkitty radioiduksi 7.12.1939. Tekijänä on toimittaja Kaj Klinge. Nauhoitus on kokonaan venäjänkielinen.

Vangittu upseeri kertoo hämmästyneensä hyvää kohteluaan. Hänelle oli kerrottu, että suomalaiset ampuvat vangiksi joutuneet viholliset heti. Neuvostosotilaille oli väitetty myös Suomen aloittaneen sodan.

Vangilta kysellään hänen perheestään, asuinoloistaan ja neuvostotuotteiden hinnoista. Asunto osoittautuu kovin pieneksi, ja haastattelijan mielestä Suomen hintataso on sittenkin aika alhainen Neuvostoliittoon verrattuna.

Lentoupseeri on pelastautunut alasammutusta koneestaan laskuvarjon avulla. Hän vakuuttaa, että Neuvostoliiton kansa ei - eikä hän itsekään - haluaisi sotia Suomea vastaan. Lentäjien on kuitenkin toteltava käskyjä tai heitä itseään uhkaa teloitus ampumalla.

Kaikkein parasta olisi jäädä Suomeen, vanki myöntää haastattelijalleen. Lopuksi hän pyytää venäjänkielisiä kirjoja, koska lukee paljon. Toive luvataan välittää eteenpäin.

Lasse Vihonen huomauttaa tutkimuksessaan Radio sodissamme 1939-1945, että sotavangit puhuivat radiolähetyksissä usein tyylillä, jonka uskoivat miellyttävän haastattelijoitaan. Esimerkkejä on löydettävissä niin Suomen kuin Neuvostoliiton radion lähetyksistä.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: armeijat, jatkosota, Lapin sota, Pariisin rauhansopimus, propaganda, puna-armeija, puolustusvoimat, sotavangit, talvisota, toinen maailmansota, vankileirit, välirauha, YH