Karjalainen nimitettiin helmikuussa 1982 Suomen Pankin pääjohtajaksi edeltäjänsä Mauno Koiviston noustua presidentiksi.

Ennen nimittämistään Karjalainen toimi pankin johtokunnan jäsenenä ja pääjohtajan viransijaisena.

Lehdissä kirjoiteltiin Karjalaisen kasvaneesta alkoholiongelmasta, ja lopulta hän menetti Keskustapuolueen tuen viran hoitamiseen.

Julkisuudessa oli esillä oli etenkin lokakuun 1982 devalvaatio. Karjalainen oli tuolloin palannut lomamatkalta Espanjasta, eikä ollut pystynyt antamaan haastattelua lentokentällä vahvan humalan vuoksi.

Tasavallan presidentti Mauno Koivisto toivoi Karjalaisen eroavan itse pankista, mutta Karjalainen ei eronnut virastaan vaan puolueestaan.

Lopulta Koivisto erotti Karjalaisen tehtävästään yleiseen etuun vedoten. Keltainen lehdistö otti tilanteesta kaiken ilon irti, ja palstoilla reviteltiin Karjalaisen alkoholiongelmilla sekä avioliiton kariutumisella.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: alkoholinkäyttö, alkoholiongelmat, alkoholismi, alkoholistit, eroaminen, erot, erottaminen, julkisuuden henkilöt, julkisuus, ministerit, nimitykset, poliitikot, politiikka, sensaatiolehdet, skandaalit, Suomen Pankki, tohtorit, vallankäyttö

Anna palautetta sivun sisällöstä