yle.fi




Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Talvisodan ankarat päivät 1939-1940 /

Mainilan laukaukset Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1939

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Sotamuistomerkki Mainilassa (1999). YLE kuvanauha.

Talvisota käynnistyi Mainilan rajakylässä 26.11.1939 ammutuista laukauksista, joiden Neuvostoliitto väitti tulleen Suomen puolelta.

Venäläisten mukaan laukauksiin oli kuollut neljä puna-armeijan sotilasta. Lisäksi useiden sanottiin haavoittuneen.

Suomessa rajavälikohtausta pidettiin alusta alkaen "teatterinäytöksenä". Myöhemmin myös venäläiset ovat myöntäneet Neuvostoliiton lavastaneen tapahtuman.

Puna-armeija tulitti Mainilassa omia asemiaan, päätoimittaja Raimo Seppälä toteaa Tänään iltapäivällä -ohjelmassa laukausten vuosipäivänä 1999.

Sotahistorioitsija Antti Juutilainen ja professori Ohto Manninen tutustuivat marraskuussa 1999 A-studion ohjelmassa Mainilan maastoon.

Vuonna 2004 lähetetyssä Kamera kiertää -ohjelmassa venäläisten laukauksille esiteltiin silminnäkijä. Himankalainen Eeti Mattila sanoi olleensa ammuskelun aikana vartiossa läheisessä männynlatvassa.

Teksti: Jukka Lindfors

Lataa ohjelma tiedostona
Voit ladata ohjelman tiedostona sivun alalaidasta. Klikkaa linkkiä hiiren oikeanpuoleisella napilla, valitse: Save target as... Voit tallentaa ohjelman tietokoneellesi tai mediasoittimeen.


Näytä Mainilan laukaukset suuremmalla kartalla

AVAINSANAT: armeijat, evakot, evakuointi, jatkosota, Lapin sota, Mainila, Mainilan laukaukset, Pariisin rauhansopimus, puna-armeija, puolustusvoimat, Rajajoki, sodat, sotilastukikohta, talvisota, toinen maailmansota, vuokra-alue, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Prof. Ohto Manninen kertoo kirjassaan ”Molotovin cocktail – Hitlerin sateenvarjo” (1994) Moskovan arkistoista löytyneistä Leningradin puoluejohtajan Zhdanovin muistiinpanoista, jotka Mannisen mukaan osoittavat Mainilan laukaukset Zhdanovin suunnittelemiksi.
  • Suomessa on ollut vallitseva käsitys, että venäläiset ampuivat Mainilassa omia asemiaan kohti. Eräät tutkijat Suomessa ja Venäjällä ovat kuitenkin esittäneet myös varsinaisten laukausten olleen Moskovan sepittämiä. Vuonna 2004 pietarilaistutkija Vladimir Baryshnikov kirjoitti epäilevänsä, ammuttiinko laukauksia lainkaan (ks. Helsingin Sanomat 14.2.2004). Ne olivat hänen mukaansa Neuvostoliiton johdon puhdas propagandatemppu sodan aloittamiseksi.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Tänään iltapäivällä.
A-studio.
Kamera kiertää.

TV1 Ajankohtaisohjelmat (leike 2). YLE Ajankohtaisjournalismi, Jyväskylä (leike 3).

HAASTATELTAVAT: Raimo Seppälä, Antti Juutilainen, Ohto Manninen, Pauli Vänskä, Veikko Lesell, Eeti Mattila

OHJELMAN TEKIJÄT:
Leike 1: Kai Byman (toim).
Leike 2: Pasi Peiponen (toim).
Leike 3: Jari Hakkarainen (toim).

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Ohto Manninen: Molotovin cocktail - Hitlerin sateenvarjo. Kelio ja nykypäivä, 1995.
  • Helsingin Sanomat 14.2.2004: Venäläistutkija epäilee: Mainilan laukauksia ei koskaan ammuttu

Kuva: Sotamuistomerkki Mainilassa (1999). YLE kuvanauha.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

YLEn www-sivustot

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 13.11.2009

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä