yle.fi




Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Yle - höyryradiosta digiaikaan /

Radiosta näköradioon

1926-1964

Kuva: Alexis af Enehjelm haastattelee automekaanikkoa. YLE Valokuva-arkisto.

Kahden ensimmäisen vuosikymmenen aikana radio muuttui: kiinnostavasta uutuudesta tuli väline, jonka ääressä elettiin kansakunnan kohtalonhetkiä.

Oy Suomen Yleisradio – Ab Finlands Rundradio aloitti toimintansa vuonna 1926.

”Ei politiikkaa eikä reklaamia” oli alkuaikojen Yleisradion ohjenuorana. Sodanjälkeisinä vuosina, Hella Wuolijoen pääjohtajakaudella, radiosta tuli kuitenkin kiihkeän poliittisen taistelun aihe.

1950-luvulla koettiin kaksi suurta mullistusta. Radiokanavien määrä kasvoi yhdestä peräti kahteen, ja samaan aikaan teki tuloaan näköradio eli kaukokatsominen.

Esittelytekstit: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: ohjelmapolitiikka, radio, radiojournalismi, radiokanavat, radiokuuluttajat, radiolaitteet, radiot, radiotekniikka, televisio, televisiotekniikka, viestintäpolitiikka, yleisradiotoiminta, yleisradioyhtiöt


Katsele ja kuuntele

Ensimmäinen äänityslaite

1 audioleike

Diplomi-insinööri T. K. L. Laakso esittelee pikalevytallenninta. Uuden laitteen ansiosta ohjelmat voitiin nyt äänittää etukäteen jopa ulkomailla.
Katsele ja kuuntele

Radiopäivät Helsingissä 1935 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Herra Yrjö Similä kertoo vaikutelmiaan Helsingin vanhassa Messuhallissa pidetystä näyttelystä, joka mainosti radiovastaanottimia ja Yleisradion ohjelmia.
Katsele ja kuuntele

Turun radionäyttelyn mainoslevy

1 audioleike

Kaisu Puuskan kuuluttamia näyteohjelmia vuodelta 1936. Radio houkutteli uusia kuuntelijoita muutaman minuutin pituisilla ohjelmanäytekoosteilla.
Katsele ja kuuntele

Sortavalan messujen mainosohjelmaa

1 audioleike

Radiokuuntelun kasvattamiseksi tehdyillä Yleisradion mainoslevyillä oli tarkoitus näyttää, mitä kaikkea mukavaa radiosta voi kuulla.
Katsele ja kuuntele

Pekka Tiilikainen kouliintui Jukolan ja Enehjelmin opissa

1 audioleike

Pekka Tiilikainen kertoo, miten tullaan mestariselostajaksi. Hän paljastaa myös, miten oppi erottamaan mies- ja naisreportterien aiheet.
Katsele ja kuuntele

Näköradiota esitellään Berliinissä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Yleisradion reportteri Vuokko Arni koki näköradiolähetyksen Berliinin kesäolympialaisissa vuonna 1936. ”Kaukonäkeminen” tapahtui pimeässä huoneessa.
Katsele ja kuuntele

Uusia radioselostajia koulutetaan

1 videoleike

Kokelaat antavat työnäytteitä säähavaintoasemalla, ravintolan keittiössä, urheiluhallissa, kaduilla, poliisilaitoksella ja elokuvastudiolla.
Katsele ja kuuntele

Hellan aika Yleisradiossa

1 audioleike

Yleläiset muistelevat radion ensimmäisen vasemmistojohtajan aikaa 1940-luvun lopussa. Hella Wuolijoen kaudella politiikka tuli eetteriin.
Katsele ja kuuntele

Työmiehen tunnin toimittaja kertoo

1 audioleike

Työmiehen tunti oli yksi Hella Wuolijoen kauden uudenlaisista ohjelmista. Työväestölle suunnattu interaktiivinen palveluohjelma yhdisti kansalaisneuvonnan, sivistyksen ja viihteen.
Katsele ja kuuntele

Hella Wuolijoen jäähyväispuhe Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Yleisradion hallintoneuvoston poliittiset voimasuhteet muuttuivat vuonna 1949. Kiistelty vasemmistolainen pääjohtaja sai silloin lähteä.
Katsele ja kuuntele

Tarvan aamukahvit 1951 Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Tarvan suositussa ohjelmassa vietetään radion juhlapäivää. Mitä tapahtuu, kun Hella Wuolijoki saa käsiinsä Hiski Salomaan "Lännen lokari"-levyn ja vasaran?
Katsele ja kuuntele

ULA-radiota markkinoidaan

1 videoleike

Ultralyhyihin aaltoihin siirtyminen 1950-luvulla oli digi-tv:n veroinen muutos. Markus-setä mainostaa "luonnonmukaista häiriötöntä äänentoistoa".
Katsele ja kuuntele

1950-luvun Yle oli puolueeton ja varovainen

2 audioleikettä

Puolueettomalla maalla oli 1950-luvulla myös puolueeton radio. Asiaa ei voinut käsitellä radiossa, jos "oli pelkoa että se voi herättää keskustelua".
Katsele ja kuuntele

Tiukkaan napitettu radio

1 audioleike

Radiotoimittaja Eero Saarenheimo työskenteli laitoksessa, jonka iskusanoja olivat puolueettomuus, tuhmien sanojen välttäminen ja teitittely.
Katsele ja kuuntele

Radiolaiset viljankorjuussa

1 videoleike

"Tarva" johti tarmokkaiden radiolaisten joukkoa, joka vuonna 1956 lähti Fabianinkadun toimipisteestä viljankorjuuseen Ruotsinkylän pelloille.
Katsele ja kuuntele

Suomen ensimmäinen tv-kamera

1 videoleike

Suomalaisen tv-toiminnan aloitteentekijöitä olivat teekkarit. Heidän tv-kerhonsa koelähetys tapahtui toukokuussa 1955 laulun ja hypnoosin merkeissä.
Katsele ja kuuntele

Tv-näytös Stockmannilla 1956

1 videoleike

"Näköradio tulee lähitulevaisuudessa löytämään tiensä useimpiin koteihin", uskoo filmiselostaja tavaratalossa pidetyn koelähetyksen innoittamana.
Katsele ja kuuntele

Tv-kuvan synty

1 videoleike

Toimittaja Paavo Noponen tutustuttaa katsojat Yleisradion televisiostudioihin Pasilassa. Hän selvittää myös lähikuvan ja ristikuvan erot.
Katsele ja kuuntele

Kun näköradio tuli

1 videoleike

Kun ensimmäiset näköradiot eli televisiot ilmestyivät markkinoille, tunsi Suomikin hengittävänsä muun maailman tahtiin.
Katsele ja kuuntele

Ensimmäiset tv-ohjelmat tehtiin pioneerihengessä

2 videoleikettä

Kun Yleisradio aloitti television koelähetykset vuonna 1957, oli käytössä vain kaksi kameraa ja 15 neliön studiokoppero. Vaatimattoman alun jälkeen kehitys oli ripeää.
Katsele ja kuuntele

Pasilan tv-torniin pyörivä ravintola

2 videoleikettä

Yleisradiossa suunniteltiin 1950-luvun lopulla, että Pasilaan tai Linnanmäelle rakennettavaan linkkitorniin tulee pyörivä ravintola 135 metrin korkeuteen.
Katsele ja kuuntele

Lauantain toivotuista sävelradioon

1 audioleike

Yleisradiossa tapahtui vuonna 1963 ennennäkemätön mullistus, kun Sävelradio aloitti iskelmien soittamisen.
Katsele ja kuuntele

Vain miehet telkkariin

1 videoleike

Kun Yleisradio haki opiskelijoita vuonna 1964 alkavalle tarkkailijakurssille, oli yhtenä pääsyvaatimuksena, että hakijoiden täytyy olla miehiä. Lisäksi edellytettiin ylioppilastutkintoa.
Katsele ja kuuntele

Lenita ja Tarva laulutähtinä

3 videoleikettä

Suomessa saavutettiin vuonna 1964 puolen miljoonan tv-luvan raja. Tapaus oli niin merkittävä, että jopa Lenita Airisto ja Niilo Tarvajärvi intoutuivat laulamaan suorassa juhlalähetyksessä.
Katsele ja kuuntele

Tv-tekniikan ihmeet

1 videoleike

Komeat kamerat ja muut hienot televisiolaitteet olivat ihmetyksen kohteena, kun tv-toiminta otti Suomessa ensimmäisiä askeleitaan.
Katsele ja kuuntele

Joonas Kokkonen vastustaa sävelterroria Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Ylen tuore Sävelradio sai säveltäjä Joonas Kokkosen vuonna 1965 varoittamaan vallalla olevasta "sävelterrorista". Hänen mielestään pahaa-aavistamattomiin korviin "valui jatkuvasti ohjelmaa".
Katsele ja kuuntele

Yleisradio ostaa Tesvision

1 videoleike

Pääjohtaja Einar Sundström ja professori Olli Ikkala puhuvat pioneerikanavan myynnistä. Kauppaehtoihin kuului Tessin ohjelmaperiaatteiden jatkuminen.
Katsele ja kuuntele

Radion väliaikamerkki Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

4 audioleikettä

"Pim-pam-pulla" eli väliaikamerkki on radion vanhimpia ohjelmanumeroita. Se alkoi soida Yleisradiossa vuonna 1930 - aluksi kanteleella, viimein tietokoneella.
Katsele ja kuuntele

Yleisradion aikamerkki

5 audioleikettä

Aikamerkki on todellinen radioklassikko. Elävän arkiston aikamerkkipakettiin sisältyy myös kellonaikojen luentaa yli kahden tunnin ajalta.
Katsele ja kuuntele

"Seuraa ohjelmansiirtoketjun mittaustauko..."

3 audioleikettä

Takavuosina Yleisradion radiolähetykset keskeytyivät legendaaristen, keskellä päivää pidettyjen lähetysketjun mittaustaukojen johdosta.
Katsele ja kuuntele

Radiokuulutuksia 1930-luvulta

7 audioleikettä

"Huomio, huomio! Lahti, Helsinki, Viipuri, Oulu, Sortavala..." Radion alkuaikojen kuulutukset ovat nostalgisia viestejä menneestä maailmasta.
Katsele ja kuuntele

Radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joki Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

2 audioleikettä

Yleisradion ikimuistoinen "hymyilevä ääni" kuului radiokuuluttaja Kaisu Puuska-Joelle. Viimeinen kuulutusvuoro päättyi kuitenkin liikutuksen kyyneliin.
Katsele ja kuuntele

Carl-Erik Creutzin kuulutuksia Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

3 audioleikettä

Carl-Erik Creutz lukee päivän mietelauseen ja sään viimeisessä päivävuorossaan 30.12.1976 ennen eläkkeelle siirtymistään.
Katsele ja kuuntele

Carl-Erik Creutzin viimeinen työpäivä Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Kreivi Carl-Erik Creutzin huoliteltu puhetapa oli vuosikymmenten ajan niin olennainen osa suomalaista arkea, että monen mielessä koko Yleisradio henkilöityi häneen.
Katsele ja kuuntele

Viimeiset kuulutukset Fabianinkadulta Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Kello lähenee puoltayötä marraskuun kuudentena 1979 ja Pentti Fagerholm valmistautuu lukemaan viimeiset kuulutukset Fabianinkadun radiotalosta.
Katsele ja kuuntele

Radiokuuluttaja Maija Rankama Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Maija Rankaman (1920-2010) ääni tuli suomalaisille radiokuuntelijoille tutuksi kolmen vuosikymmenen ajan. Rankama tunnettiin tarkasta tyylitajustaan.
Katsele ja kuuntele

Mitä kuuluu, Pentti Fagerholm?

1 videoleike

Radion pitkäaikainen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm vannoo edelleen radion nimiin. "Minulla on tapana sanoa, että radiossa ovat paremmat kuvat kuin televisiossa."
Katsele ja kuuntele

Radio-ohjelmien tunnussäveliä

10 audioleikettä

Monella radio-ohjelmalla on oma tunnussävelensä, joka voidaan muistaa vielä vuosikymmenten päästä.
Katsele ja kuuntele

Metsäradio

1 audioleike

Metsäradio on lähettänyt ohjelmaa vuodesta 1945 alkaen. Tunnussävel "Vielä niitä honkia humisee..." ja toivotus "hyvää iltaa metsien miehet" ovat radiohistorian klassikkoja.
Katsele ja kuuntele

Elävä arkisto: Niilo Ihamäki

1 videoleike

Toimittaja Niilo Ihamäkeä (s.1920) voi ansaitusti luonnehtia todelliseksi "elävän arkiston" henkilöitymäksi. Toimittajan ura on jatkunut jo 75 vuotta ja jatkuu edelleen.
Katsele ja kuuntele

Kuuluttaja Tuula Rosenqvist

1 videoleike

Ylen pitkäaikainen tv-kuuluttaja Tuula Rosenqvist (1933-2011) muistetaan myös elokuvarooleista, juontotehtävistä ja mannekiinina.
Katsele ja kuuntele

Pentti Fagerholmin kuulutuksia

1 audioleike

Päivän mittaan radiokuuluttaja joutuu lukemaan kaikenlaisia ilmoituksia ja välistä jopa satuja. Pentti Fagerholmin esimerkit ovat vuodelta 1973.
Katsele ja kuuntele

Tapahtui vuonna 1955

1 audioleike

Ylen vuosikatsaukset kertovat, kuinka viihde nousi 1950-luvulla arvokkaiden ja vakavien aiheiden rinnalle. Vuoden 1955 kavalkadi noteerasi valtiopäivien avajaisten, suurvaltaneuvottelujen, Tuntemattoman sotilaan ja Madetojan patsaan ohella myös Tarvan viihdeohjelmat, Miss Euroopan ja television.
Katsele ja kuuntele


Tietolaatikko

  • Yleisradioyhtiö perustettiin toukokuun 29:ntenä 1926. Osakkeenmerkitsijäin joukossa olivat mm. Suomen Radioyhdistys, Valio, Suomen Pankki, Suojeluskuntain Yliesikunta, Pellervo-Seura ja Raittiuden Ystävät
  • Yleisradion neitsytlähetyksessä 9.9.1926 oli ohjelmassa väliaikaisen toimitusjohtajan L. M. Viherjuuren puhe, oopperalaulua, esitelmä sekä koti- ja ulkomaisia uutisia.
  • Radiotoiminta käynnistyi Suomessa yksityisin harrastajavoimin 1920-luvun alussa. Sanomalehdillä, uutistoimistoilla, radioharrastajilla ja muilla yksityisillä oli 1920-luvun puolivälissä yhteensä 1254 asemaa
  • Lehdistön, radioliikkeiden, radioharrastajayhdistysten ja eri valtiollisten tahojen radiokomissio ehdotti joulukuussa 1924 valtakunnallista yksinoikeutta perustettavalle radioyhtiölle, jonka tuli puolueeton, epäkaupallinen, valistava ja isänmaallinen. Hallitus antoi ehdotuksen radiolaiksi keväällä 1926.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä