Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Kirjailijat äänessä /

Lena Huldén: Kuusijalkainen vihollinen

2008

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Aamun kirja: Haastateltavana Lena Huldén 24.06.2008 | kesto: 15:33 (Video)

Lena Huldénin kirja Kuusijalkainen vihollinen on iljettävä mutta myös hauska historia sotien vaietuista sankareista. Täit, kirput, kärpäset ja hyttyset ovat monen sodan todellisia voittajia.

On erittäin kiehtovaa kuinka Huldén tarkastelee maailmanhistoriaa näiden lähes näkymättömien vihollisten kautta.

Teos ei jää kuitenkaan pelkäksi historian kirjaamiseksi vaan Huldén kirjoittaa myös niistä uhkista, jotka voivat olla täyttä totta nykypäivänäkin.

Suurin voittaja Napoleonin sotaretkellä ja ensimmäisessä maailmansodassa oli vaatetäi, joka levitti pilkkukuumetta ja punatautia. Näihin tauteihin kaatui enemmän sotilaita kuin missään taisteluissa.

Pilkkukuumeen uhka ei ole ohi meilläkään, koska tämä sankari palasi Suomeen vuonna 2007. Lena Huldén kirjoittaa, että yhteiskunnalliset muutokset voivat myös Suomessa edesauttaa jonkin jo lähes kadonneen uudelleen putkahtamiselle.

Vaatetäin lisäksi kirppu on yksi kirjan viheliäisimmistä pieneläjistä. Sen levittämä rutto surmasi Euroopassa 30-50 % väestöstä ja Helsingissäkin vielä puolet asukkaista 1700-luvun alussa.

Huldén pelkistää ihmisjoukot isäntäeläimiksi, joita niveljalkaiset käyttävät hyväksi levitäkseen uusille alueille. Tätä leviämistä ovat ruokkineet köyhyys, ahtaus ja lika.

Hyönteismyrkkyjen ja lääkkeiden sijaan Huldén kehottaa puuttumaan syihin eikä seurauksiin. Hänen mielestään on kohotettava kaupunkialueilla elävien valtavien väestökeskittymien hygieenistä tasoa.

Teksti: Nadja Nowak ja Seppo Puttonen

AVAINSANAT: epidemiat, historia, hyttyset, hyönteiset, kirjailijat, kirjallisuus, kirput, kärpäset, niveljalkaiset, sotahistoria, syöpäläiset, tartuntataudit, taudinaiheuttajat, taudit, tietokirjailijat, tietokirjallisuus, torakat, täit