Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /

Risto Ryti - sotavuosien presidentti

1889-1956

Kuva: Ryti presidentiksi. YLE kuvanuaha.

Viileä ja harkitseva Risto Ryti joutui talvisodan pääministerinä ja jatkosodan presidenttinä kantamaan harteillaan poliittisen vastuun maan kohtaloista.

Jatkosodan jälkeen Ryti tuomittiin Neuvostoliiton vaatimuksesta sotasyyllisenä kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen.

Itsenäisyydestä maksettu hinta oli kova. Rytin osalta se merkitsi henkilökohtaista uhrautumista maan hyväksi.

Vankilavuodet mursivat Rytin terveyden. Sittemmin hänen toiminnalleen on annettu julkinenkin tunnustus, jota heti sodan jälkeen ei voitu poliittista syistä antaa.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: Huittinen, jatkosota, juristit, Kansallinen Edistyspuolue, liberalismi, poliitikot, presidentit, rationaalisuus, sota, sotasyyllisyys, Suomen pankki, talous, talvisota, vastuu

Katsele ja kuuntele

Viileä Risto Ryti joutui sijaiskärsijäksi

3 videoleikettä

Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi.
Katsele ja kuuntele

Presidentti Rytin puhe jatkosodan alussa

2 audioleikettä

Jatkosodan alettua presidentti Risto Ryti totesi radiopuheessaan 26.6.1941 rauhaa rakastavan kansamme joutuneen jälleen ikiaikaisen vihollisen raa’an hyökkäyksen kohteeksi.
Katsele ja kuuntele

Rytin lupaus Hitlerille sodan jatkamisesta

1 audioleike

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.
Katsele ja kuuntele

Rytille kovin tuomio

1 audioleike

Ennen sotasyyllisyyskeskustelua Suomessa käytiin mittava lainsäädäntökeskustelu. Taannehtiva laki kun oli pohjoismaisen oikeustajun vastaista.
Katsele ja kuuntele

Tietolaatikko

Presidenttinä raskaat sotavuodet 1940-44. Oli ehdolla jo vuoden 1925 vaaleissa.

Tuomittiin ns. sotasyyllisenä kymmeneksi vuodeksi kuritushuoneeseen. Armahdettiin 1949.

Eduskuntaan edistyspuolueen riveistä vuonna 1919. Valtiovarainministerinä kahteen otteeseen 1921-24, pääministerinä 1939-40, Suomen Pankin pääjohtajana 1923-40 ja uudelleen 1944-45.

Puoliso Gerda, o.s. Serlachius. Lapset: Henrik, Niilo ja Eva (Saxén).

Syntyi 3.2.1889 Huittisissa, kuoli 25.10.1956 Helsingissä

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

Ohto Manninen ja Kauko Rumpunen (toim.): ”Käymme omaa erillistä sotaamme” Risto Rytin päiväkirjat 1940-1944. Edita 2006.

Martti Turtola: Risto Ryti. Elämä isänmaan puolesta. Otava 1994.

Martti Turtola: Sodan ja rauhan miehet 1940-1956. Teoksessa Tasavallan presidentit. Päätoimittaja Raimo Väyrynen. Porvoo 1993.
Sakari Virkkunen: Ryti. Myrskyajan presidentti. Otava 1985.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 08.09.2006