Kemijoki Oy:n hanke oli vahvassa myötätuulessa 1970-luvulla, mutta voimakas kansalaisvastustus kaatoi hankkeen 1980-luvun alkupuolella, jolloin valtioneuvosto päätti altaan rakentamatta jättämisestä.

Kauppa- ja teollisuuministeri Kauko Juhantalo (kesk.) nosti kuitenkin hankkeen taas vireille 1990-luvulla.

Vesioikeus myönsi altaalle rakennusluvan vuonna 2000, mutta lupa ei ollut Kemijoki Oy:n toivoman laajuinen.

Vuonna 2001 Vaasan hallinto-oikeus kumosi rakennusluvan, mutta Kemijoki Oy valitti asiasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka päätyi puoltamaan hankkeen hylkäämistä.

Tämäkään päätös ei ole jäädyttänyt haaveita Vuotoksen altaasta, ja hankkeen hyvät ja huonot puolet ovat tasaiseen esillä tiedotusvälineissä.

Euroopan unioni ei ole ainakaan selkeyttänyt Vuotos-kiistelyä. Hankkeen kannattajat vetoavat EU:n vaatimiin uudistuvan energian ja tulvasuojien lisäämiseen, vastustajat vetoavat mm. vaikutuksiin Lapin luonnonsuojelualueisiin, etenkin EU:n määräämiin Natura-alueisiin.

Nykyisessä hallituksessa ainakin kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) ja ulkomaankauppaministeri Paavo Väyrynen (kesk.) ovat liputtaneet Vuotoksen tekoaltaan puolesta.

Vuotos-hanke jakaa ihmisten mielipiteitä myös Lapissa; toiset jättäisivät hankkeen toteuttamatta ympäristöhaittojen takia ja toiset taas haluaisivat piristysruisketta alueen kituvalle taloudelle.

Teksti: Paavo Rytsä

AVAINSANAT: Euroopan unioni, Kemijoki, Kemijoki Oy, lainkäyttö, Lappi, muutos, muutostyöt, muutosvastarinta, oikeudenkäynti, talouskasvu, tekoaltaat, uutiset, Vuotoksen tekoallas, Vuotos, Vuotosjoki, ympäristö

Anna palautetta sivun sisällöstä