Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Media / Tv-esseisti Eeli Aalto /

Tuhlaajapojan päiväkirja

1987

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Tuhlaajapoika tutustuu tietokoneisiin 24.10.1987 | kesto: 6:16 (Video)
Tuhlaajapoika käy atomisuojassa 24.10.1987 | kesto: 6:32 (Video)

”Tuhlaajapojan päiväkirja” on jatkoa kymmenen vuotta aiemmalle ”Tuhlaajapojan paluulle”. Tuolloin sävynä oli nostalginen hurmos, mutta nyt Tuhlaajapoika itkee kulttuurin, hengen ja luonnon katoamista.

Vuonna 1987 Suomi täyttää 70 vuotta. Suomessa eletään hillitöntä kulutusjuhlaa. Yliarvostettu markka ja Saksasta saatu halpa lainaraha "tekevät kunnon miehen hulluksi", kuten Maritta Kuula laulaa elokuvassa Kauko Röyhkän kappaleessa.

Aika on monessa mielessä mielenkiintoinen. Internetin aika ei ole vielä koittanut, mutta tietokoneet ja robotit tekevät jo tuloaan. Samaan aikaan rakennetaan vaivihkaa yksityisiä säteilysuojia.

”Tuhlaajapojan päiväkirjan” kehyskertomuksena on tuottaja Paavo Kähkölän kanssa käyty kirjeenvaihto, jossa Tuhlaajapoika kertoo, keitä haluaisi haastatella Suomen 70-vuotisjuhlaohjelmaan. Jälkipolvet voisivat punnita haastateltavien viisauden.

Elokuvassa on äänessä kolme kovaa suomalaista toisinajattelijaa: kirjailijat Paavo Rintala ja Erno Paasilinna ja kalastaja Pentti Linkola. Rintala vertaa 1980-lukua antiikin Kreikan loppuaikoihin, jolloin valtiot menettivät merkityksensä. Läntinen Neuvostoliitto on hänestä muuttunut samanlaiseksi länsimaaksi kuin Keski-Eurooppa ja Pohjoismaat. On vain samaa teknologiaansa ja kulttuuriinsa väsyneiden ihmisten hellenismiä.

Kalastaja Pentti Linkola väittää Suomen olevan luonnon hävittämisessä maailman johtava maa. Linkolalle suomalaisen luonnon kartta on täysin valkoinen tai täysin musta, tai oikeastaan sitä ei hänelle ole olemassa lainkaan.

Kirjailija Erno Paasilinna päättelee vallan olevan niin riippuvainen kansasta, ettei kansa milloinkaan voi vapautua siitä. Ensimmäiseksi jokainen valta säätää lain ettei valtaa saa vastustaa. Vallankumous vaihtaa ylimmän vallan, mutta se ei vaihda koneistoa, ei koneiston käyttäjiä eikä sen kohteita, kansaa.

"Jos haluaa valita jonkin erityisen suomalaisen luonteen piirteen", Paasilinna sanoo, "ensimmäiseksi ja viimeiseksi tulee mieleen tyhmyys. Jo Paasikivi sanoi, että suomalaiset ovat poliittisesti ällistyttävän lahjattomia. J. V. Stalin sanoi samaan henkeen, että suomalaiset ovat äärimmäisen kovakalloista kansaa. Kun kaksi näin viisasta miestä on näin yksimielisiä suomalaisten tyhmyydestä, siinä täytyy olla jotain suurenmoista."

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

AVAINSANAT: 500 Kg lihaa, kehityskritiikki, kulutusjuhlat, Lauralle, pasifismi, robotit, suomalaisuus, syväekologia, tietokoneet, toisinajattelijat, väestösuojat

Anna palautetta sivun sisällöstä