Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Jatkosodan loppuvaihe 1943-1944 /

Rintama murtuu

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Rintama murtuu vuosi 1944 | kesto: 1:15 (Video)

Jatkosodan loppuvaihe käynnistyi 9.6.1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksellä Karjalankannaksella. Parin päivän päästä suomalaisten pääasema murtui. Alkoi suomalaisten joukkojen useita päiviä kestävä vetäytyminen.

Viipuri menetettiin venäläisille 20.6.1944 ja Petroskoi runsaan viikon päästä 28.6.1944. Neuvostoliitto vaati Suomen ehdotonta antautumista ja Moskovassa laadittiin suunnitelmia maan miehittämiseksi.

Ratkaisun avaimet olivat Saksalta saatavan aseavun varassa. Tässä tilanteessa presidentti Risto Ryti antoi Adolf Hitlerille henkilökohtaisen lupauksen siitä, ettei Suomi tee erillisrauhaa ilman Saksan suostumusta.

Rytin lupauksen hintana oli Saksan aseapu, jonka turvin rintamalinjat saatiin ankaria taisteluja käyden vakiinnutettua heinäkuun puoliväliin mennessä.

Rintamatilanteen vakiinnuttaminen ja Neuvostoliiton päähuomion suuntautuminen Berliinin ”kilpajuoksuun” antoivat Suomen poliittiselle ja sotilaalliselle johdolle tarvittavan lisäajan. Aluksi Neuvostoliitto vaati Suomelta ehdotonta antautumista, mutta myöhemmin rauhanehtoja lievennettiin.

Rauhan yhtenä edellytyksenä oli, että Suomen poliittista johtoa vaihdetaan. Presidentti Ryti jätti paikkansa 1.8.1944 ja kolme päivää myöhemmin uudeksi presidentiksi valittiin poikkeuslailla marsalkka Mannerheim.

Teksti: Reijo Perälä

AVAINSANAT: antautuminen, armeijat, aseapu, asemasota, aseveljeys, erillisrauha, evakot, evakuointi, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, Karjalankannas, Lapin sota, Moskovan rauha, natsit, Neuvostoliitto, Pariisin rauhansopimus, Petroskoi, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, Saksa, sotakorvaukset, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, varustautuminen, vetäytyminen, Viipuri, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset