Joensuun kaupunginteatterin johtajana vuonna 1968 aloittanut Jouko Turkka oli saanut ohjauksillaan maanlaajuista myönteistä huomiota.

Niin yhteiskunnalliset aiheet kuin provosoivina ja karkeina pidetyt sovitukset herättivät kuitenkin jo alkuvaiheessa vastahankaa paikallisessa konservatiivilehdessä ja myös osassa yleisöä.

Suhteet kärjistyivät kesällä 1971 kiistaan tulevan kauden ohjelmistosta. Porvarillisten ryhmien hallitseman johtokunnan hylättyä ehdotuksen Jussi Kylätaskun ”Runarista ja Kyllikistä” Turkka esitti tilalle Maksim Gorkin—Bertolt Brechtin ”Äitiä”.

Johtokunnan määrättyä tämän sosialistisen realismin klassikon korvattavaksi Maria Jotunin ”Miehen kylkiluulla” yhdeksän näyttelijää 14:sta ryhtyi lakkoon.

Turkka, joka ilmoitti ottavansa käskyjä vain lakkolaisten työmaaneuvostolta, erotettiin virastaan ja liittyi saman tien kommunistiseen puolueeseen.

Tapahtumiin otettiin kantaa ympäri maata, tilanteesta neuvoteltiin puolueiden johtotasolla, ja viimein todettiin sekä johtokunnan että näyttelijöiden menetelleen säännösten vastaisesti.

Tehdyssä kompromississa näyttelijät saivat pitää paikkansa, Turkan rinnalle kiinnitettiin toinen johtaja, ja ”Äiti” otettiin ohjelmistoon.

Seuraavana vuonna Turkka siirtyi Kotkan kaupunginteatteriin.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: haastattelut, kirjailijat, kulttuuri, lakot, näyttelijät, politiikka, porvarillisuus, taide, teatterijohtajat, teatterit, työtaistelut, vasemmistolaisuus, yhteiskunta

Anna palautetta sivun sisällöstä