Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kirjat ja kirjoittajat / Tämän runon haluaisin kuulla /

Lauri Viita: Alfhild

1983

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Veikko Sinisalo lausuu 08.05.1983 | kesto: 1:56 (Audio)

Äidit vain / nuo toivossa väkevät / Jumalan näkevät, alkaa mitallisen lyriikan taiturin Lauri Viidan sävähdyttävä rakkauden- tunnustus, jonka kohteena on hänen oma äitinsä.

Heille on annettu voima ja valta / kohota unessa pilvien alta / ja katsella korkeammalta, runo jatkuu.

Runo nousi suosituksi äitienpäivien lausuntarunoksi heti valmistumisensa jälkeen. Moni muistaa sen myös Heikki Sarmannon säveltämänä ja Tapani Kansan laulamana.

Runoilijan äidin lisäksi keskeisellä sijalla runossa ovat myös hänen jo edesmennyt isänsä sekä Viidalle rakas Pispala.

Viidan elinaikaan työväen asuinalueena tunnettu Pispala ei ollut kummoisessa maineessa. Pispalalaiset itse olivat kuitenkin kylästään ylpeitä ja heillä oli vahva yhteenkuuluvaisuuden tunne.

Runo julkaistiin Betonimylläri-kokoelmassa vuonna 1947.

Teksti: Petra Himberg

AVAINSANAT: isät, keijut, lausuntaesitykset, lyriikka, Pispala, rakkausrunot, runoilijat, runot, Tampere, äidit, äitienpäivä

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Verrattain suppeasta tuotannosta huolimatta lasketaan Lauri Viita (1916-1965) yhdeksi sodanjälkeisen kirjallisuutemme kärkinimeksi. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat runokokoelma Betonimylläri (1947) sekä romaani Moreeni (1950).
Runoilijan äidin nimi Alfhild pohjautuu saksalaiseen mytologiaan. Alf merkitsee keijukaista.