Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / Tarja Halonen - Suomen ensimmäinen naispresidentti /

Halonen ja kansainvälinen suhteet

2003

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Halonen vierailee Tansaniassa 07.02.2003 | kesto: 1:55 (Video)
Halosen osanotto Anna Lindhin kuoleman johdosta 11.09.2003 | kesto: 1:53 (Video)
Kommentti Baltian Nato-jäsenyydestä 07.02.2002 | kesto: 2:34 (Video)

Halonen suhtautuu kriittisesti presidentin vallan karsimiseen EU-asioissa. Hän on mm. syyttänyt joitakin tahoja siitä, että ne käyttävät EU:n perustuslakia lyömäaseena presidentin valtaoikeuksien karsimiseksi.

EU:n perustuslakiluonnoksen mukaan huippukokoukset muuttuvat lakiasäätäviksi elimiksi, ja monen mielestä presidentin osallistuminen niihin ei ole enää perusteltua.

Suomella on ollut Ahtisaaren kaudelta asti nk. kahden lautasen käytäntö. Eli pääministerin lisäksi presidentti on osallistunut keskeisiin EU-kokouksiin.

Halonen on ollut aktiivinen EU-toimija. Hän on mm. ottanut kantaa Turkin EU-jäsenyyden puolesta. Halonen tuki myös Baltian maiden liittymistä Natoon ja vastusti Itävallassa noussutta vaadetta evätä Tshekin EU-jäsenyys.

Presidentti tunnetaan vaikuttajana myös Euroopan ulkopuolella. Halonen kritisoi YK:ssa pitämässään puheessa voimakkaasti Irakin sotaa. Kriitikoiden mielestä se huononsi Suomen suhteita Yhdysvaltoihin.

Vuonna 2002 Halonen valittiin Maailman työjärjestön ILO:n asettaman Globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden maailmankomission puheenjohtajaksi.

Nykyisin presidentti kuuluu YK:n kauppa- ja kehitysjärjestön UNCTADin nk. viisaiden ryhmään sekä Oslon Rauhan ja ihmisoikeuksien keskuksen hallitukseen.

Halosen into köyhyyden ja globalisaation aiheuttamien ongelmien ratkomiseen ei ole saanut osakseen pelkkää ihailua. Vuoden 2006 vaalien alla häntä syytettiin "liiasta maailmanparantamisinnosta".

Teksti: Paavo Rytsä