yle.fi




Elävä arkisto / Oma elämä / Juhlapäiviä ja perinteitä / Pääsiäisessä nivoutuvat monet perinteet /

Pääsiäinen oli Pohjanmaalla muinoin magian aikaa

1938

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin.

Pääsiäinen on kirkollinen juhla, mutta juuri siihen on Pohjanmaalla liittynyt eniten uskomuksia ja noituutta. Pääsiäistaikoja muisteltiin Ylitalon tuvassa äänitetyssä kuulokuvassa vuonna 1938.

Kaikkinainen työnteko oli pääsiäisenä kielletty, koska sen uskottiin lisäävän ristillä kärsivän Kristuksen piinaa. Kehrääminen oli kielletty, ja lapsetkin piiskattiin aikaisin aamulla.

Pääsiäisenä tehtiin erilaisia karja- ja lemmentaikoja. Kiertämällä yhdeksän kirkkoa sai tiemmä niin suuren vallan, ettei enää ikinä tarvinnut työtä tehdä.

Pitkäperjantaiyönä uskottiin pahan mahdin olevan korkeimmillaan. Tuolloin kunnon ihmisillä oli syytä pelätä ja huonoilla puolestaan hyvä tilaisuus vahingoittaa naapureitaan.

Pahantahtoiset trullit olivat ihmisiä, joilla oli keino kulkea lukittujen ovienkin läpi. Trullit tavoittelivat naapuriensa karjaonnea leikkelemällä kotieläimistä karvoja ja nahanpaloja.

Kuulokuva huipentuu kertomukseen rengistä, joka puijaa noitasapattiin lähtevää talon emäntää. Renki tarkkailee salaa eukkoa, joka loitsii merkillisten putelien ja rasvojen avulla. Kun tämä viimein lentää luudallaan ulos savupiipusta, neuvokas renki kääntää taikakonstit nurin kurin antaakseen noidille kelpo myllytyksen.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: kansanusko, karjatalous, kirkolliset juhlat, kuulokuvat, magia, myytit, noidat, noituus, Pohjanmaa, pääsiäinen, pääsiäiskokot, uskomukset

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Kuulokuva (saks. Hörbild) oli radion varhaisten vuosikymmenten ohjelmatyyppi, eräänlainen dokudraama. Kuulokuviin sisältyi sekä kerrontaa että dramatisoituja osuuksia, joissa käytettiin tehosteina musiikkia ja ääniefektejä.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Ei saa liikahtaa yksikään rukki. Ylitalon väki muistelee

ESIINTYJÄT: Kustaa Ylitalo, Kaisa Ylitalo

OHJELMAN TEKIJÄT:
Olli Nuorto (toim)
Jussi Koskiluoma (ohj)

Kuva: Alaston emäntä lentää luudalla noitasapattiin.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 19.04.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä