yle.fi




Elävä arkisto / Musiikki / Jazz ja blues / Suomiblues /

Blues saapuu Suomeen

1929 - 1956

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Kauko Käyhkö. (1954) Ruth Träskman.

Ensimmäinen suomalainen blueslevytys tehtiin vuonna 1929. 1940-luvulla myös kansainvälinen boogie woogie -villitys ylsi pohjoisille rannoillemme.

Muistitietojen mukaan aloittelevat suomalaiset jazzmuusikot soittivat bluesia jo 1920-luvulla. Tuohon aikaan blues tunnettiin kuitenkin enimmäkseen eräänä jazz-tanssien muotona.

Helsinkiläinen Yrjön Orkesteri teki vuonna 1929 ensimmäisen jazziksi luokiteltavan kotimaisen levytyksen. Raatikkoon blues -nimisellä ragtime-kappaleella ei ollut paljoakaan tekemistä bluesin kanssa, mutta Isoo-Antissa kuultiin lauluosuuden jälkeen kolme säkeistöä oikeaa bluesia saksofonilla ja trumpetilla.

Laulettua bluesia taltioitiin Suomessa luultavasti ensimmäisen kerran vasta vuonna 1947, jolloin amerikkalainen jazzlaulajatar Maxine Johnson improvisoi nauhalle täkäläisten muusikoiden säestyksellä. Johnson vieraili Suomessa saksofonisti Franz Jacksonin kanssa.

Boogie-woogie nousi swingkaudella suosioon vauhdikkaana pianotyylinä ja tanssimuotina. Tyylille ominaista "kävelevää" bassokulkua kuultiin suomalaisissa levytyksissä joskus aika erikoisissa yhteyksissä.

Ruotsalaiskoomikko Povel Ramelin Johanssonin Pekan valssissa boogieta sovitettiin 3/4-poljentoon. Haitarivetoista boogieta kuultiin mm. A. Aimon ja Antti Raudun levytyksissä.

Povel Ramelin ruotsalaisblues sai tulkkinsa myös Kauko Käyhköstä eli Justeerista. Käyhkön salanimellä laulama Tuu-tuu tupakkaralli oli alun perin countrytyylinen talking blues, mutta hänen levyttämänsä suomalaisversio muistuttaa enemmän mustien rhythm & blues -tanssiyhtyeiden rytmikästä menoa.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: blues, boogie woogie, eksotiikka, huumori, iskelmät, itämaat, jazz, kesälesket, laulajat, mainokset, musiikki, orientalismi, tupakka, tupakointi, valssit, Yrjön Orkesteri, äänilevyt

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Tietolaatikko

  • Raatikkoon blues. Kansanlaulu, Suomi. Gunaropulos, Yrjö (sov). Es. Markus Rautio ja Yrjön Orkesteri. Orkesterin jäsenet: Gunaropulos, Georg ”Yrjö” (saksofoni, johtaja). Gunaropulos, Anatol (pasuuna, banjo). Gunaropulos, Viktor (rummut). Kosunen, Allu (trumpetti). Werner, Bengt (trumpetti). Forelius, John (tenorisaksofoni). Hyvärinen, Eero (piano). Reinikainen, Kaarlo (tuuba).
  • Isoo-Antti (Isontalon Antti ja Rannanjärvi). Kansanlaulu, Suomi. Gunaropulos, Yrjö (sov). Es. Markus Rautio ja Yrjön Orkesteri.
  • Johanssonin Pekan valssi (= Johanssons boogie-woogie vals). Ramel, Povel (säv, alkup san). Es. Sulo Sala (= Koskinen, Antti) ja Ramblers-orkesteri (joht. Klaus Salmi).
  • Ilta itämailla. Pahlman, Helge (säv, sov). Kirsi, K. (= Käyhkö, Kauko) (san). Es. A. Aimo ja Sointu-orkesteri.
  • Blues. Es. Maxine Johnson, Franz Jackson ja Olli Hämeen yhtye (Erkki Melakoski p, Åke Granholm g, Eino Virtanen trp, Olli Häme b). Julkaistu vuonna 1985.
  • Boogie woogie. Godzinsky, George de (säv, sov). Es. George de Godzinsky (piano). Kuulutus: Carl-Erik Creutz.
  • Tuu-tuu-tupakkaralli (= Smoke, smoke, smoke). Travis, Merle (säv). Williams, Tex (säv). Saukki (= Puhtila, Sauvo) (san). Es. Vanha Vaari (= Kauko Käyhkö) ja Onni Gideonin yhtye.
  • Esimerkiksi mambo (= They were doin´ the mambo). Burke, Sonny (säv, alkup san). Raye, Don (säv, alkup san). Viljanen, Matti (sov). Itä, Orvokki (= Helismaa, Reino)(san). Es. Olavi Virta ja Erik Lindströmin orkesteri.
  • Bongo-boogie. Jary, Michael (säv). Karikas, Sointu (sov). Ainamo, Erkki (san). Es. Antti Rauttu ja Odeon-orkesteri.
  • Kesälesken blues (= The Gräsänklingsblues). Ramel, Povel (säv). Saukki (= Puhtila, Sauvo) (san). Es. Justeeri ja Scandia-yhtye.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:

ESIINTYJÄT: Kauko Käyhkö, Yrjö Gunaropulos, Alvar Kosunen, Sulo Sala, Antti Rauttu, Maxine Johnson, George de Godzinsky, Olavi Virta, A. Aimo, Aimo Andersson, Antti Koskinen

Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta

  • Lindfors, Jukka: Suomibluesin kivikausi. Kirjassa Suomi soi 2, Tammi 2004.

Kuva: Kauko Käyhkö. (1954) Ruth Träskman.

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 28.08.2007

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä