Elävä arkisto / Kotimaa / Suomi sodassa / Suursodan uhka Suomen yllä /

Sodan kynnyksellä
Suomi oli yksin

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Sodan uhka vuosi 1939 | kesto: 2:48 (Video)

Syksyllä 1939 Neuvostoliitto vaati Viroa, Latviaa ja Liettuaa luovuttamaan alueita sotilastukikohtia varten. Baltian maat taipuivat Neuvostoliiton tahtoon. Pian vastaavanlainen neuvottelukutsu tuli myös Suomelle.

Moskovan neuvottelut, joita käytiin 12.10.-13.11.1939 valtioneuvos J. K. Paasikiven johdolla kolmeen otteeseen, herättivät Suomessa aiheellista levottomuutta.

Stalin esitti Suomelle pitkälle meneviä aluevaatimuksia Leningradin turvallisuuteen vedoten.

Neuvostoliitto halusi Suomenlahden suuret saaret ja osan Karjalan kannaksesta sekä vuokra-alueena sotilastukikohdan Hangosta. Korvauksensa se lupasi Suomelle Repolan ja Porajärven alueet.

Suomi oli valmis osittaisiin myönnytyksiin, mutta mm. Hangon alueen vuokraamista pidettiin liian pitkälle menevänä suvereniteetin loukkauksena.

Moskovan neuvottelujen aikana Tukholmassa pidettiin Pohjolan valtionpäämiesten kokous, mutta Suomi ei saanut sieltä toivomaansa tukea. Presidentti Kyösti Kallio sai osakseen sympatiaa mutta palasi kotimaahan tyhjin käsin.

Suomi oli yksin.

Moskovan neuvottelut keskeytyivät 13.11.1939. Suomessa ei kuitenkaan uskottu Neuvostoliiton hyökkäävän, vaikka jo 6. lokakuuta maassa toteutettiin liikekannallepano ylimääräisten kertausharjoitusten eli YH:n nimellä.

Ensimmäiset merkit tilanteen kärjistymisestä saatiin 26.11.1939, kun Neuvostoliitto lavasti Mainilan kylässä rajavälikohtauksen ja syytti siitä Suomea.

Viikkoa myöhemmin Suomi oli sodassa itärajansa koko pituudella. Puna-armeija vyöryi rajan yli. Kohta alkoivat pommitukset, joiden kohteena oli 16 Suomen kaupunkia.

Teksti: Reijo Perälä