Elävä arkisto / Musiikki / Klassinen musiikki / Suuret laulajat /

Kupletin kuningas J. Alfred Tanner

1926

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Kulkurin valssi 15.07.1926 | kesto: 3:16 (Audio)
Muistiinpanoja vosikan renkinä ollessani 15.09.1911 | kesto: 3:23 (Audio)
Miten Aunuksessa kaikki on niin vot, vot, vot 15.09.1911 | kesto: 2:35 (Audio)
Vihellän vaan 26.09.1912 | kesto: 3:20 (Audio)
Römperin tanssit 28.01.1913 | kesto: 3:01 (Audio)
Helsingin heppu 16.01.1914 | kesto: 2:50 (Audio)
Mamman lellipoika 15.07.1926 | kesto: 2:17 (Audio)
Kalle Aaltonen 14.07.1926 | kesto: 3:09 (Audio)
Naissotilas ent. Suomen pelastusarmeijassa 15.07.1926 | kesto: 3:03 (Audio)
Orpopojan valssi 15.07.1926 | kesto: 3:03 (Audio)

Jos 1900-luvun alussa olisi jaettu kultalevyjä, laulava rakennusmestari Johan Alfred Tanner olisi varmasti saanut sellaisen. Hän oli aikansa kotimainen megatähti.

J. Alfred Tanner (1884-1927) teki vuosina 1911-1926 noin 70 levytystä. "Orpopojan valssi", "Laulu oli iloni ja työni" ja "Tytöt ja pojat samasta kylästä" on levytetty sen jälkeen vaikka kuinka monta kertaa uudelleen, ja mm. Tapio Rautavaara ja Vesa-Matti Loiri ovat tulleet tunnetuiksi Tannerin laulujen tulkkeina.

Tannerin tunnetuin laulu on kuitenkin "Kulkurin valssi", joka oli myös lähtökohtana vuonna 1941 valmistuneelle samannimiselle elokuvalle.

Kulkurin valssi on äänitetty Helsingissä vuonna 1926. Teksti on Tannerin, sävelmä on lainattu ruotsalaisesta kansanlaulusta, joka tunnetaan nimellä "Vandrarevalsen".

Helsinkiläistä urbaania elämää vuosisadan alussa kuvaavat mm. "Vosikan renki", "Vihellän vaan" ja "Helsingin heppu". Kaksimielinen "Römperin tanssit" kuuluu Tannerin moniin maaseutuaiheisiin lauluihin. "Naissotilas pelastusarmeijassa" on uskontoirvistely, joita monet 1900-luvun alun kupletistit harrastivat.

Tanner levytti monia lavabravuureitaan vasta 1920-luvun lopulla. Näissä myöhäisäänityksissä on Tannerin äänen kuluminen jo selvästi kuultavissa.

Teksti: Pekka Gronow - Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Aunus, Helsinki, helsinkiläiset, huumori, hyveet, kaupunkiväestö, kulkurit, kupletit, laulaja-lauluntekijät, merimiehet, musiikki, Pelastusarmeija, satiiri, tanssiaiset, uskonto, valssit, viheltäminen, vuokra-ajurit, äänilevyt

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Johan Alfred Tanner syntyi Artjärvellä 16.3.1884 ja valmistui rakennusmestariksi. Hän ryhtyi kuitenkin vuoden 1908 paikkeilla esiintyväksi taiteilijaksi.
Ensimmäinen suuri menestys oli esiintyminen joulukuussa 1910 Helsingin Kluuvikadulla sijainneessa Helikon-teatterissa, josta tuli samalla uuden suomalaisen kupletin läpimurto. Tähän saakka Helikon oli monien muiden helsinkiläisten teattereiden tavoin esittänyt elokuvien lomassa joitakin laulunumeroita, mutta nyt elokuvista luovuttiin ja Helikonista tuli täysmittainen revyyteatteri.
Tannerin tyyli oli varmasti saanut vaikutteita Pasi Jääskeläisen humoristisista kansanlauluista, mutta hän loi uuden, kansainvälisiin esikuviin perustuvan tyylin. Laulujen sävelmät olivat lainattuja, usein ajankohtaisista opereteista ja iskelmistä, mutta tekstit olivat Tannerin omat.
Tanner oli taitava luomaan karikatyyrejä erilaisista ihmistyypeistä, ja valitsi rooleihin soveltuvat asut ja eleet. Hänen lauluissaan kuvattiin pyykkäreitä, poliiseja, ajureita, huvittelevia herroja ja kopeita ylioppilaita. Ajankohtaisissa lauluissa huomioitiin mm. Tukholman olympialaiset, sotavuosien säännöstely ja vuoden 1918 valtiopäivät.
Tannerin esityksiin jonotettiin, ja hänen lauluvihkojaan myytiin suuria määriä. Hän teki myös useita kymmeniä äänilevyjä, viimeiset vuonna 1926.
Kaksikymmenluvulla Tannerin terveys alkoi heikentyä, ja epäonnistunut Amerikan-matka vuonna 1922 masensi häntä. Työväenjärjestöihin kuuluneet amerikansuomalaiset pitivät Tanneria valkoisen Suomen edustajana ja boikotoivat hänen esiintymisiään.
Johan Alfred Tanner kuoli tuberkuloosiin kesäasunnollaan Vaajasalmella 27.5.1927.