Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Teatterin ja tanssin tekijät / Suomen Kansallisooppera /

Maikki Järnefelt-Palmgren: Meine liebe ist grün

1904

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

op.63/5 Meine Liebe ist grün vuosi 1904 | kesto: 1:17 (Audio)

Sopraano Maikki Järnefelt-Palmgren (1871-1929) oli 1900-luvun alkuvuosikymmenten suurimpia suomalaisen laulutaiteen edustajia ja merkittävä pedagogi.

Järnefelt-Palmgren (o.s. Pakarinen) koulutti kokonaisen sukupolven uusia laulajattaria ja julkaisi opetuksensa tueksi kaksi oppikirjaa: "Laulutaiteen opas" ja "Jokapäiväiset lauluharjoitukseni".

Laulajattaren molemmat puolisot, sekä Armas Järnefelt että Selim Palmgren sävelsivät runsaasti ohjelmistoa Maikki Järnefelt-Palmgrenille ja toimivat hänen säestäjinään. Hän oli vahva ja eläytyvä tulkitsija jopa liioitteluun saakka ja hänellä oli poikkeuksellisen laaja ohjelmisto aarioista ja liedeistä aina kansanlaulusovituksiin asti.

Maikki Järnefelt-Palmgren levytti runsaasti kotimaista laulumusiikkia: Järnefeltiä, Sibeliusta, Merikantoa, Palmgrenia ja kansanlauluja. Levytyksiä hän teki kahteen otteeseen; ensin 1900-luvun alussa ja uudelleen 1920-luvulla.

Johannes Brahmsin yksinlaulu "op.63/5 Meine Liebe ist grün" Felix Schumannin sanoihin edustaa laulajattaren harvalukuisia ulkomaisten laulujen äänityksiä. Levytys on tehty Tukholmassa lokakuussa 1904 ja säestäjänä toimii Armas Järnefelt.

Teksti: Johanna Nuorivaara

AVAINSANAT: laulajat, laulumusiikki, musiikki, näyttämötaiteilijat, ooppera, opettajat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Maikki (Maria) Pakarinen syntyi Joensuussa 26.8.1871. Musikaalisen ja kultturellin perheen isä oli menestyvä kauppias, joten vanhemmat saattoivat tukea taloudellisesti lastensa taiteellisia taipumuksia. Opinnot Helsingin musiikkiopistossa tapahtuivat Abraham Ojanperän johdolla.

Järnefelt-Palmgrenin ensikonsertti oli vuonna 1890. Senaatin myöntämän apurahan turvin laulajatar jatkoi opintojaan Pariisissa Mathilde Marchesin johdolla ja myöhemmin Saksassa opettajanaan Julius Hey.

Oopperan saralla Järnefelt-Palmgren tuli tunnetuksi valovoimaisena Wagner-laulajana. Hänellä oli useita kiinnityksiä Saksan eri oopperoissa (Breslau, Berliinin Kroll-ooppera, Magdeburg ja Düsseldorf). Järnefelt-Palmgren yritti pariinkin otteeseen päästä laulamaan Bayreuthin Wagner-juhlille, mutta sopivia rooleja ei ollut tarjolla. Sen sijaan hän järjesti yhdessä ensimmäisen puolisonsa, säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin, ja Edvard Fazerin kanssa ensimmäiset Wagnerin oopperoiden kokonaisesitykset Suomessa 1904-06 (Tannhäuser, Valkyria ja Lentävä Hollantilainen).

Wagnerin oopperat veivät Järnefelt-Palmgrenin myös Italiaan, missä hän loi uraa taiteilijanimellä Maria Campoferro. Hän esiintyi Torinon ja Riminin oopperoissa, mutta ei yrityksistä huolimatta päässyt koskaan laulamaan Milanon La Scalaan. Vähitellen oopperaura vaihtuikin laajoihin konserttikiertueisiin ympäri Eurooppaa.

1910 Järnefelt-Palmgren avioitui säveltäjä-pianisti Selim Palmgrenin kanssa. Pariskunta asettui Turkuun. Järnefelt-Palmgren sai itseoikeutetusti naispääosan Selim Palmgrenin uudessa oopperassa Daniel Hjort (1910).

1920-luvun alussa Palmgrenit viettivät viisi vuotta Yhdysvalloissa. Selim Palmgren toimi sävellyksen professorina Eastman School of Musicissa Rochesterissa ja Järnefelt-Palmgren teki konserttikiertueita ja jatkoi jo Suomessa aloittamaansa laulupedagogin tointa.

1929 laulajatar harjoitteli Turun tuomiokirkossa miehensä säveltämää Turun 700-vuotisjuhlakantaatin Turun lilja soolo-osuutta ja sai kesken kenraaliharjoitusten äkillisen aivoverenvuodon.