Elävä arkisto / Kotimaa / Muuttuva yhteiskunta / Tasa-arvo Suomessa /

Naisen kuva joukkoviestimissä

1974

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Joukkotiedotusvälineet ja naisen kuva 07.04.1974 | kesto: 29:37 (Audio)

1970-luvun mainosten nainen oli hemaiseva vaaleaverikkö tai ahertava perheenemäntä. Elokuvissa roolivaihtoehtoina olivat viettelijätär tai nalkuttava aviopuoliso.

Mies sen sijaan oli autollaan huristeleva menoveikko tai komea johtajatyyppi, ei lastensa kanssa seurusteleva perheenisä.

Kaupallisen median levittämä maailmankuva pani naisaktivistitkin miettimään vapaan tiedonvälityksen käsitettä.

Naisen asemaa käsittelevässä YK:n erikoiskomissiossa julkistettiin vuonna 1974 raportti, jonka mukaan naisiin kohdistuvien asenteiden pahin vääristäjä olivat joukkotiedotusvälineet.

Haastateltavina ovat erikoiskomission istuntoon osallistuneet pääsihteeri Hilkka Pietilä ja maisteri Helvi Saarinen.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: asenteet, elokuvat, feminismi, joukkoviestintä, mainonta, naisasiajärjestöt, naisasialiikkeet, naisliikkeet, stereotypiat, sukupuoliroolit

Anna palautetta sivun sisällöstä