yle.fi




Elävä arkisto / Musiikki / Iskelmä /

Martti "Huuhaa" Innanen

Kuva: Martti Innanen lukee Urjalan Sanomia (1973). Kalle Kultala.

Martti Huuhaa Innanen (s. 20.3.1931) on toiminut jazzkitaristina, pakinoitsijana, kuunnelmakirjailijana, levylaulajana, pornonovellistina ja Ylen vahtimestarina. 1970-luvulla hän löysi uuden uran ja kohosi maineeseen maalauksillaan metsiemme harjastukkaisesta nenänkaivajakansasta.

Radiokuuntelijoiden tietoon Innanen tuli vuonna 1965 lukemillaan Joe Smithin "viitakkoseikkailuilla", joita seurasi parodinen jännityskuunnelma "Kostajan käsi ei vapise - ei ainakaan paljon".

Kirjoittajanura jatkui pakina- ja tarinakokoelmilla, mutta hirtehinen satiirikko napattiin myös uudistuvan suomalaisen musiikkituotannon palvelukseen. Pieni Finndisc-yhtiö, jonka muihin artisteihin kuuluivat mm. Irwin Goodman ja Juha Vainio, alkoi julkaista hänen levyjään melkoisella menestyksellä.

Paatuneen jazzarin ensihitti oli sentimentaalisuudessa vellova "Elsa, kohtalon lapsi". Innasen muillakin julkaisuilla irvailtiin avoimesti kotimaisen iskelmän kliseille ja naureskeltiin suomalaiselle maaseutuperinteelle. Idea kantoi muutamia vuosia, mutta 1970-luvun alussa suosio laantui.

Innanen kirjoitteli miestenlehtiin roiseja pornoparodioita ja lauloi saman alan ralleja myyntikasetille. 1970- ja 80-lukujen taitteessa julkaistiin muutaman vuoden välein kaksi uutta kuplettialbumia, joilla pilailtiin suomalaisen eksotiikan lisäksi myös kuvitteellisen maailmanmusiikin merkeissä. Musiikkiala alkoi kuitenkin jäädä taka-alalle.

Vuonna 1973 Innanen aloitti taidemaalarin uransa naivisti Håkan Brunbergin innoittamana. Maalausten aiheet ovat linjassa miehen muun tuotannon kanssa: ne ovat eksoottisia mielikuvitushupailuja ja groteskeja pilakuvia havumetsien kansasta.

Radiopakinoitsijaksi Huuhaa-setä palasi 1990-luvulla. Radiomafian Komisario Kottelinissa kuultiin mm. hänen pakinasarjansa Vasemman puntin salaisuus ja Huuhaa-setä muistelee.

Innasella on 1960-luvun suursuosion jälkeenkin ollut pysyvä kulttiyleisö, jota elähdyttää hänen kesyttämätön epäkorrektiutensa. Itseriittoinen ja kanssaeläjiensä älynlahjoja epäilevä artisti ei suuren yleisön suosiosta piittaakaan. "Kansan makua ei koskaan voi riittävästi aliarvioida", hän uskoo vakaasti.

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: huumori, kirjailijat, kupletit, kuvataiteilijat, laulaja-lauluntekijät, muusikot, naivismi, parodia, satiiri


Katsele ja kuuntele

Kauhistuttava karvahattu! Martti Innasen vaiheita

3 videoleikettä

Kansan makua alati äimistelevä Martti Huuhaa Innanen on ihastuttanut ja vihastuttanut 1960-luvulta alkaen. Vuonna 2001 Josper Knutas teki miehestä 70-vuotisjuhlaohjelman, jossa Huuhaa-setä kertaa hirmuisia muistojaan.
Katsele ja kuuntele

Miten minusta tuli minä, Martti "Huuhaa" Innanen Tämä ohjelma on ladattavissa myös tiedostona

1 audioleike

Martti "Huuhaa" Innanen villitsi Suomen "sivistymätöntä kansaa" tangoparodioillaan. Säveltäjä, sanoittaja, vahtimestari, kirjailija ja tätä nykyä taidemaalari kertoo "Miten minusta tuli minä" -ohjelmassa kuinka hän löysi taiteet ja itsensä.
Katsele ja kuuntele

Kostajan käsi ei vapise - ei ainakaan paljon

4 audioleikettä

Martti "Huuhaa" Innasen villin lännen parodia vuodelta 1966 on jatkojännäri, joka mahtuu vajaaseen tuntiin. Kuunnelmassa vietetään välillä tehosteiden riemujuhlaa.
Katsele ja kuuntele

Junnun ja Huuhaan joululahjavalvojaiset

1 audioleike

Martti "Huuhaa" Innanen työskenteli vuonna 1967 Yleisradion vahtimestarina. Jouluaatonaatonaattona ei ollut työvuoroa, joten hän veti radiossa joululahjavalvojaiset Juha "Watt" Vainion kanssa.
Katsele ja kuuntele

Huuhaata ei voi selittää

1 videoleike

"Huuhaa" on muusikkohuumoria, jota on mahdoton selittää, sanoo laulaja ja kuvataiteilija Martti "Huuhaa" Innanen. "Se pitää vain tajuta. Täytyy tehdä itselleen selväksi, mikä on huuhaata ja mikä ei."
Katsele ja kuuntele


Aiheeseen liittyviä linkkejä

Elävä arkisto

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 18.03.2011

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä