Kekkonen palasi Yhdysvalloista sovitun aikataulun mukaan, vaikka ulkoministeri Ahti Karjalainen oli jo aiemmin palannut kotimaahan. Karjalainen oli lähtenyt paluumatkalle heti Neuvostoliiton jätettyä noottinsa, jossa se ehdotti Suomelle sotilaallisia konsultaatioita Euroopan sodanuhan johdosta.

Paluupäivänään pitämässään puheessa Kekkonen arvioi nootin kuvastavan jännityksen kiristymistä Euroopassa. Hän oli itsekin huolestunut Länsi-Saksan varustautumisesta.

Kekkonen piti kuitenkin mielettöminä ulkomaisten lehtien väitteitä, joiden mukaan nootti merkitsi uhkaa Suomen itsenäisyydelle tai vaatimusta tukikohtien luovuttamisesta Neuvostoliitolle. Hänen mielestään olennaisinta nootissa oli Suomen puolueettomuuspolitiikan tunnustaminen ja hyväksyminen.

Presidentti totesi silti, että Suomelle olivat koittamassa kovat ajat. Sen tähden ulkopolitiikkaa eivät pysty hoitamaan poliittiset harrastelijat.

Kekkosta oli syytetty Pientalonpoika-lehdessä halustaa muuttaa Suomi "bolshevistiseksi". Kekkosen mukaan hänellä ei ollut velvollisuutta sietää tällaista puhetta.

Kekkonen korosti puheessaan, että Suomen puolueettomuuspolitiikan toteuttaminen oli hänen elämäntyönsä sisältö. Hän sanoi olevansa valmis siirtymään myös sivuun, jos hän ei onnistu Suomen puolueettomuuslinjan ajamisessa.

Teksti: Paavo Rytsä ja Jukka Lindfors

AVAINSANAT: arvostelu, elämäntyö, haastattelut, kotiinpaluu, noottikriisi, presidentit, puheet, puheet, puolueettomuus, ulkopolitiikka

Anna palautetta sivun sisällöstä