Elävä arkisto / Kulttuuri ja viihde / Kuva ja muoto / Taiteilijakuvia /

Edvard Munch ja hänen mallinsa

1989

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Munch ja Oslo 12.02.1989 | kesto: 4:18 (Video)
Nousu kuuluisuuteen 12.02.1989 | kesto: 4:16 (Video)
Hermoparantolan jälkeen 12.02.1989 | kesto: 1:30 (Video)
Taulujen naiset 12.02.1989 | kesto: 4:01 (Video)
Viimeinen malli 12.02.1989 | kesto: 1:47 (Video)

Edvard Munch kosketti maalauksillaan ihmisen sisintä herkemmin ja voimakkaammin kuin yksikään toinen moderni kuvataiteilija. Hänen "Huutonsa" on yhtä tunnettu kuin da Vincin "Mona-Lisa".

Edvard Munch (1863-1944) listautuu sujuvasti sellaisten pohjoismaisten nerojen joukkoon kuin Jean Sibelius, August Strindberg, H. C. Andersen tai Sören Kierkegaard. He kaikki olivat yksinäisiä suuruuksia.

Maailman parhaana Munch-tuntijana pidetty Munch-museon pääkonservaattori Arne Eggum keskustelee Eeli Aallon kanssa eräistä maalarin elämään ja taiteeseen liittyvistä ongelmakohdista. Piirtäessään nuoruudessaan ensimmäistä kertaa alastonta naismallia Munch päätteli, että hän tulee aina kuvaamaan naista - ja vain naista.

1900-luvun alkaessa ilmiö nimeltä nainen oli dramaattisella tavalla astunut länsimaiseen tietoisuuteen naisasialiikkeen muodossa. Naista kuvaamalla Munch halusi luoda "elämän friisin", selvittää inhimillisen olemassaolon salaisuudet. Yksittäiset työt eivät olleet tärkeitä. Tärkeintä olisi töiden muodostama kokonaisuus.

Siksi hän testamenttasi koko tuotantonsa Oslon kaupungille - siitäkin huolimatta että se oli verottanut häntä mitä törkeimmin. Elämänsä lopulla hän oli noussut sellaiseen kansainväliseen maineeseen, että Oslon kaupunki rakensi todella Munchin nimeä kantavan museon.

Vuosien 1988-89 vaihteessa museossa avattiin Munchin malleja käsittelevä näyttely. Esillä oli dokumentteja ja maalauksia myöhäiskauden malleista. Niitä ei ollut aikaisemmin voitu panna esille aiheiden arkaluontoisuuden takia.

Natsivallan paineessa elävät saksalaiset ekspressionistit pitivät Edvard Munchia oppi-isänään. Ennen Hitlerin valtaan nousua oli saksalaisiin kokoelmiin hankittu runsaasti Munchin maalauksia. Natsit myivät ne rappiotaiteena rahoittaakseen hankintojaan.

Munch ei ehtinyt nähdä Norjan vapautumista kuollessaan 1944. Sitä hän oli toivonut ja odottanut kuten maanmiehensä Knut Hamsunkin. Munch ei liittynyt Quislingin natseja tukevaan kulttuuririntamaan kuten Hamsun, joka yritti puhua Hitlerille "järkeä", mutta leimautui norjalaisten silmissä maanpetturiksi.

Näyttely antaa sellaisen vaikutelman kuin että Edvard Munch vanhetessaan olisi töidensä kautta selvittänyt itselleen ja katsojalle, mistä elämässä on kysymys.

Teksti: Eeli Aalto & Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Berliini, Kristiania, kuvataide, kuvataiteilijat, maalaukset, Munch-museet, naiset, Norja, Oslo, reportaasit, taidemaalarit, taiteilijat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Kristianian (Oslon vanha nimi) boheemien yhdeksän käskyä: 1) Sinun on kirjoitettava elämäsi. 2) Sinun on katkaistava perhesiteesi. 3) Vanhempiaan ei voi kohdella kyllin huonosti. 4) Älä koskaan lyö lähimmäistäsi vähemmästä kuin viidestä kruunusta. 5) Sinun on vihattava ja halveksittava kaikkia talonpoikia. 6) Sinun ei koskaan pidä käyttää selluoidikalvosimia. 7) Älä koskaan jätä aiheuttamatta skandaalia Kristianian teatterissa. 8) Sinun ei pidä koskaan katua. 9) Sinun on itse lopetettava elämäsi.

Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
KULTTUURIKANAVALLA: EDVARD MUNCH JA HÄNEN MALLINSA.

TV2 Reportaasiohjelmat.

HAASTATELTAVAT: Arne Eggum
MUUT HENKILÖT: Edward Munch

OHJELMAN TEKIJÄT:
Eeli Aalto (free-toim, free-ohj, free-käsik). Liisa Hakala (kuvsiht). Nils-Tore Hjörnevik & Torbjörn Bergesen (kuv). Helge Straumsheim (ään). Pertti Nykänen (graaf). Kaino Nielsen & Satu Virtanen (käänt). Piia Inkilä (edit).