Elävä arkisto / Kotimaa / Maakunnat ja pitäjät / Lappia ja lappilaisia /

Ihmisiä kaamoksen keskellä

1967

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Ihmisiä kaukana pohjoisessa 14.03.1967 | kesto: 29:46 (Video)

"Tämä on maa kaukana pohjoisessa valon ja pimeän rajalla. Tämä on maa, jota ei alunperin ole ihmisen asumaksi tarkoitettu, maa jolle entisaikojen matkakirjailijat mielellään antoivat nimen hysteria."

"Pitkän talven, lyhyen kesän ja ikuisen roudan piinaama maannurkka, joka on kuitenkin kymmenien tuhansien ihmisten koti ja elämän ehto." Näin kuvaillaan pohjoista Suomea ohjelman alkujuonnossa, jossa käsitellään kaamosta ja sen vaikutusta pohjoisten alueiden asukkaisiin.

Muonion kunnanlääkäri tohtori Eino Appnell kuvailee kuinka kaamos vaikuttaa mielenterveyteen. Kaamosaikaan ihmisillä on enemmän aikaa ajatella ja kuulostella itseään. Lääkäriin tullaan herkemmin kertomaan pienistäkin vaivoista ja purkamaan mieltään.

Konstaapeli Veikko Rajalin kertoo kaamoksen vaikutuksista poliisin silmin. Lapissa porovarkaudet lisääntyvät kaamosaikaan kun pimeys tarjoaa varkaille suojaa.

Kaamosaikaan "mieli menee ylös alas" toteaa pohjoisen asukki Akseli Falsnes. Kun pimein aika on ohi ja aurinko alkaa jälleen paistaa olokin kevenee. Kitara ja laulu tuovat valoa pimeään, Akseli esittää kappaleita saameksi ja suomeksi.

Nuori etelästä tullut nainen kertoo sopeutumisestaan pohjoisen oloihin. Pimeyteen koittaa totutella myös tullivartija Kaarlo Niska. Väsymys painaa päivisin ja kerran hän eksyi kaamosaikaan tunturiin kolmeksi vuorokaudeksi.

"Kaikilla ei ole aikaa pitää surua itsestään" toteaa toimittaja haastatellessaan kalastajia ja poronhoitajia. Lapin ihmisen yksinäisyyttä pohtii aurausautonkuljettaja, joka auraa tietä Norjan rajalta Lapin salmeen.

Teksti: Heidi Sommar

AVAINSANAT: aurinko, dokumenttiohjelmat, hysteria, kaamos, kaamosmasennus, Kilpisjärvi, Lappi, luonnonvalo, luonto, mielenterveys, Muonio, pimeys, Pohjois-Suomi, talvi, valo, väsymys

Anna palautetta sivun sisällöstä

Tietolaatikko

Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa negatiivisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.

Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella. (Lähde: Wikipedia)